Läntisissä tiedustelupalveluissa esiintyy yhä enemmän tyytymättömyyttä Ukrainan strategiaa ja tiedustelua kohtaan, kirjoittaa professori Mark Galeotti The Timesin kolumnissaan. Eturivin Venäjä-tuntijana tunnettu Galeotti toteaa, että etenkin Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelupalvelut ovat tehneet läheistä yhteistyötä Ukrainan kanssa sodan aikana. Länsi on jakanut Ukrainan kanssa runsaasti tietoa ja jopa lähteitä, mutta tiedonjako ei asiaa tuntevien mukaan ole läheskään yksipuolista. Ukrainalla on Venäjällä merkittävä tukijoiden verkosto, jonka toimittamia tietoja Ukraina jakaa läntisille kumppaneilleen. Britannian ulkoministeriössä työskentelevän lähteen mukaan maa nojaa nyt yhä enemmän Ukrainan toimittamaan tiedustelutietoon.
Samanaikaisesti ukrainalaistiedustelun ja sen läntisten yhteistyökumppaneiden välit ovat kiristyneet, Galeotti kirjoittaa. Yhdysvaltalaismediassa esiintyvien tietojen mukaan taustalla on etenkin kolme tekijää. Läntiset tiedustelupalvelut ovat ensinnäkin huolissaan Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n haluttomuudesta uudistaa järjestöä entistä avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi. Tämä on Galeottin mukaan kuitenkin verrattain pieni huolenaihe.
Lännen suuremmat huolet liittyvät Ukrainan strategiaan. Ukrainan tiedustelu on ottanut nimiinsä joitakin Venäjällä tehtyjä poliittisia kohteita vastaan suunnattuja iskuja. Ukraina uskoo Venäjällä tehtävien iskujen kääntävän tavallisia venäläisiä sotaa vastaan, kun taas lännessä iskujen arvioidaan ruokkivan Kremlin Ukrainan vastaista retoriikkaa. Venäjä on myös kertonut pitävänsä Ukrainan tiedustelua lännen käsikassarana, ja lännessä pelätään Venäjän pahimmassa tapauksessa vastaavaan iskuihin ryhtymällä suoriin sotilaallisiin vastatoimiin länttä vastaan.
Ukraina on kuitenkin haluton muuttamaan tätä strategiaansa, eikä lännessäkään Galeottin mukaan uskota tiedustelupalveluiden erimielisyyksien haittaavaan Ukrainalle nyt annettavaa tukea. Galeottin mukaan lännessä sorrutaan ajoittain myös ”kolonialistiseen” ylimielisyyteen, jolloin Ukrainan toivotaan noudattavan liittolaistensa ohjeita. Lännellä on opittavaa ukrainalaisten puolustustaistelusta, Galeotti toteaa.
Samaan aikaan Ukrainassa kytee aito huoli lännen antaman tuen tulevaisuudesta. Ukrainan kesällä alkanut vastahyökkäys ei ole edennyt toiveiden mukaisesti, ja lännen hallitusten ja kansalaisten pelätään ajan mittaan väsyvän sodassa pattitilanteeseen ajautuneen Ukrainan tukemiseen. Vaikka Ukraina jatkamalla Venäjälle kohdistuvia iskuja tuskin tahtoo provosoida Venäjää eskaloimaan sotaa, eivät ukrainalaispäättäjät välttämättä enää pyri yhtä aktiivisesti estämään sellaisen tilanteen syntymistä, jossa länsi ajautuisi sodan nykyistä aktiivisemmaksi osapuoleksi, Galeotti päättää kirjoituksensa.
