Ravintoloilla tai muilla yksityisillä palveluntarjoajilla ei ole velvoitetta tarjota asiakkailleen palvelua suomeksi tai ruotsiksi, Kotimaisen kielen keskuksen (Kotus) kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen kertoo Helsingin Sanomille.
– Kielitaitovaatimukset koskevat ennen kaikkea viranomaisia ja julkista valtaa. Yksityisen palveluntarjoajan käyttämää kieltä ei Suomessa säädellä toisin kuin joissakin muissa maissa. Poliittisessa päätöksenteossa ei myöskään ole näköpiirissä, että sääntelyyn ryhdyttäisiin, Räsänen kertoo HS:lle.
Hän kuitenkin huomauttaa, että asiassa on toinenkin puoli. Mikäli asiakas ei halua asioida ravintolassa, jossa ei saa palvelua suomeksi, hän voi halutessaan valita itselleen toisen ravintolan.
– Voi äänestää jaloillaan, ja silloin palvelukielellä alkaa olla merkitystä ravintolan kannattavuuteen.
Palvelualalla työskentelevien kielitaitovaatimukset nousevat keskustelunaiheeksi säännöllisin väliajoin. HS:n tekemän kyselyn mukaan esimerkiksi osa ravintolan asiakkaista on turhautunut siihen, ettei Helsingissä saa kaikissa ravintoloissa asiakaspalvelua suomen kielellä.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan jokainen ravintola pyrkii siihen, että heillä olisi töissä suomea ymmärtäviä ja puhuvia työntekijöitä. Hän kuitenkin huomauttaa, että työvoimapulasta kärsivälle alalle ei ole riittävästi saatavilla kotimaista työvoimaa.
MaRan arvion mukaan hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä noin 10-20 prosenttia on ulkomailla syntyneitä.
– Syntyvyys alenee, eikä eläkkeelle jäävien tilalle ole riittävästi suomalaisnuoria. Tarvitaan muualla syntyneitä, sekä kausityöläisiä että tänne opiskelemaan, ja pysyvästi töihin tulevia, Lappi sanoo HS:lle.





