Yritysten globaali toimintaympäristö on nyt erityisen turbulentti ja maailmankaupan epävarmuus huolestuttaa. Tapahtumia ja niiden vaikutuksia on vaikea ennakoida. Ensin pandemia, sitten Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa. Kiinan Venäjän sotaa ymmärtävä politiikka sekä Taiwaninsalmen tilanne huolestuttavat. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet ovat voimistuneet. Venäjän hyökkäyssota voimistaa globaaleja jännitteitä. Talous, turvallisuus, teknologia ja kauppa ovat vahvasti kietoutuneet toisiinsa.
Valtiot ottavat maailmankaupassa suurempaa roolia määritellessään strategisia kauppakumppanuuksia ja kriittisiä riippuvuuksia. Pakotteet ja vientikiellot ohjaavat yritysten ulkomaankaupan suuntia. Maailmankauppa pirstaloituu. Yrityksille se tarkoittaa epävarmuutta ja kasvavia kustannuksia. Samaan aikaan monille yrityksille aukeaa uusia ovia ja mahdollisuuksia.
Keskuskauppakamarin vientijohtajakyselyt kertovat selkeästi yrityksissä käynnistyneistä muutoksista, jotka johtuvat maailmankaupan kasvavista jännitteistä. Kyselyn mukaan yritykset ovat varautuneet geopoliittisiin riskeihin arvioimalla ja monipuolistamalla arvo- ja toimitusketjujaan sekä lisäämällä poliittisten riskien arvioimista heille tärkeillä markkinoilla. Kiina-riippuvuutta on vähennetty monipuolistamalla tuotanto- ja alihankintaketjuja. Liiketoimintaan haetaan ketteryyttä ja riskien sietokykyä.
Kiinan markkinat ovat valtavat ja mahdollisuuksia on paljon maan avauduttua viimein pitkien koronasulkujen jälkeen. Maa on nostanut kunnianhimoaan puhtaan siirtymän edistämisessä. Ratkaisuja tarvitaan, kun edistetään vähähiilistä teollisuutta, älykkäitä kaupunkeja tai päästötöntä liikennettä. Kiinassa suomalaisten yritysten sitoutuminen kestävään kehitykseen ja ilmastotavoitteisiin saa arvostusta.
Kiinan suhteen ei pidä olla sinisilmäinen. Ei kaikkia munia samaan koriin, on viisas neuvo yrityksille. Kiinaan liittyvien liiketoimintariskien arviointi ja varautuminen on nyt tärkeää. Poliittiset riskit ovat kasvaneet, samoin sääntelyhaasteet. Ulkomaisten yritysten toimintaa ei ole maassa tehty helpoksi. Riskien todennäköisyys ja regulaation määrä riippuvat hyvin paljon siitä, millä sektorilla yritys toimii. Kaupankäynnissä Kiinan kanssa korostuvat ajantasaisen tiedon tärkeys ja riskien hallinta.
Yritysten kannalta tulevaisuuden ennakointia vaikeuttaa Kiinan ja Yhdysvaltain jännittyneet suhteet. Jännitteet korostuvat teknologiasektorilla. Yhdysvalloissa poliitikot puhuvat Kiina- irtikytkennästä (decoupling). Yrityksissä nähdään, ettei se ole mahdollista eikä järkevää. Siksi puhutaan mieluummin Kiina-riskien vähentämisestä (derisking). Molempia jarruttaa maiden ja maanosien välinen vahva keskinäisriippuvuus. Todellisuudessa maiden välinen kauppa oli viime vuonna ennätystasolla.
Ilmastonmuutoksen hillintä on aikamme suurin haaste. Sen ja luontokadon hidastaminen vaatii globaalia yhteistyötä. Työ ilmaston ja luonnon puolesta ei tule onnistumaan ilman yhteistyötä Kiinan kanssa. Tällä hetkellä vihreän siirtymän toteutuminen ja nopeus on riippuvainen Kiinasta saatavista raaka-aineista. Muutokset tuotantoketjuihin ovat mahdollisia pitkällä tähtäimellä, mutta eivät nopeasti.
100-vuotias Henry Kissinger totesi viisaasti Economist-lehden haastattelussa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan on opittava elämään yhdessä ja tulemaan toimeen keskenään. Siitä riippuu ihmiskunnan kohtalo.
