He ovat jo eronneet vakinaisesta palveluksesta eläköitymisen tai muun syyn takia, kertoo Uutissuomalainen.
Puolustusvoimien määräaikaisuuksiin myönnettiin lisätalousarviossa yhteensä 42,4 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023. Perusteena oli sotilaallisen valmiuden tehostaminen.
Ukrainan sodasta ja muusta turvallisuustilanteen kiristymisestä johtuen Puolustusvoimat on lisännyt kertausharjoituksia ja harjoituksia myös kansainvälisten kumppaneidensa kanssa.
Pääesikunnan mukaan uusista määräaikaisista siviilitehtävistä noin 39 prosenttia päätyi evp-sotilaille, joita ei lain mukaan voi palkata takaisin sotilastehtäviin.
– Valmiuden ja suorituskyvyn kannalta on tärkeää, että voimme hyödyntää myös evp-sotilaita tehtäviin, joissa edellytetään sotilaallista osaamista, Puolustusvoimien viestintäjohtaja, kommodori Johan Tillander toteaa Uutissuomalaiselle.
Evp-sotilaita on palkattu muun muassa asiantuntijoiksi. Evp-sotilaiden palkkausta on puoltanut heidän ammattitaitonsa lisäksi rekrytoinnin nopeus sekä se, että evp-sotilaat tuntevat jo valmiiksi Puolustusvoimien organisaation ja toimintatavat.
Sotilaiden henkilöstöjärjestöt suhtautuvat myönteisesti evp-sotilaiden palkkaamiseen. Upseeriliitto, Aliupseeriliitto ja Päällystöliitto kuitenkin katsovat, että määräaikaiset rekrytoinnit ovat vain lyhytaikainen henkilöstöresurssin lisäys, eivätkä ne poista pysyvän henkilöstön lisäämisen tarvetta.
