Nobelin rauhanpalkinnon 1991 saanut Myanmar-Burman nykyinen johtaja, valtiokansleri Aung San Suu Kyi vietti vuosia maataan hallinneen sotilasjuntan määräämässä kotiarestissa ja nousi sinä aikana demokratian ikoniksi kotimaassaan ja kansainvälisesti. Nobel-komitea kuvasi lausunnossaan häntä ”voimattomien voimaksi” ja Nobel-puheessaan Aung San Suu Kyi peräänkuulutti maailmaa ”jossa ei olisi karkotettuja, toivottomia ja kodittomia ihmisiä, ja jossa kaikki voisivat elää vapaudessa ja rauhassa”.
Syyskuun kääntyessä lopuilleen on Myanmarin noin miljoonan kokoisesta Rohingya-vähemmistöstä jo noin 400 000 hakeutunut pakoon Bangladeshiin ja Kansainvälinen pelastuskomitea IRC ennustaa määrään kasvavan vielä puoleen mijoonaan. Suu Kyin hiljaisella myötävaikutuksella Myanmarin armeija on tappanut ja raiskannut tuhansia rohingyoja ja kokonaisia kyliä on poltettu maan tasalle. Rohingyat ovat eläneet Burmassa vuosisatoja, mutta heitä ei ole tunnustettu maan kansalaisiksi, vaan ainoastaan Bangladeshin alueelta tulleiksi bengaleiksi. Nyt myös monet sotilasjuntan vallan aikana väkivallattomuuden nimiin vannoneet buddhalaismunkit purkavat vihaansa rohingyoihin.
Mutta myös Aung San Suu Kyille ollaan vihaisia. Monet hänen valtaan nostaneet demokratian kannattajat katsovat kauhulla Rakhinen osavaltion tapahtumia ja ihmettelevät Suu Kyin käytöstä.
Rohingyat ovat muslimeja ja heidän teurastamisensa ja pakosalle ajaminen on herättänyt kiivaita protesteja Kaakkois-Aasian lähivaltioissa, muslimienemmistöisissä Indonesiassa ja Malesiassa.
Malesiassa suosiotaan jatkuvasti menettänyt pääministeri Najib Razakin hallitus yrittää ratsastaa tiukemmilla islamin tulkinnoilla ja perinteisesti moniarvoisessa Indonesiassa islamilaiset ääriryhmät yrittävät käyttää Suu Kyita keppihevosena maansa kristityn ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen ajamiseksi ahtaalle. Indonesian uskonnollisen ja yhteiskunnalisen moniarvoisuuden nimiin vannova presidentti Joko Widodo lähetti ulkoministerinsä sovittelumatkalle Myanmariin ja Bangladeshiin, mutta rauhanomaista ratkaisua ei lähiaikoina ole näkyvissä. Rakhinen osavaltion tapahtumat tulevat varmasti ravistelemaan myös 10 Kaakkois-Aasian valtion yhteistyöjärjestö ASEANin rivejä.
YK on kutsunut rohingyojen kohtelua etniseksi puhdistukseksi ja useat Nobelin rauhanpalkinnon saajat ovat vaatineet Suu Kyita ryhtymään toimenpiteisiin tappamisen lopettamiseksi ja sovinnon löytämiseksi.
Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama totesi, ”ettei Buddha voisi hyväksyä Suu Kyin tuella tapahtunutta verilöylyä”.
Etelä-Afrikan entinen arkkipiispa Desmond Tutu kirjoitti Suu Kyille sanoen, että jos tämän hiljaisuus on hinta korkeasta poliittisesta asemasta, on se aivan liian kallis. Tutu vaati Suu Kyita tuomitsemaan Rakhinen väkivaltaisuudet.
Indonesian armeijan joukkomurhat viime vuosisadan lopussa kokeneiden itätimorilaisten edustaja, rauhannobelisti Jose Ramos-Horta on puolestaan kysynyt Suu Kyilta, että minne Myanmarista on häviämässä sotilasjuntan vallan aikana rauhanuskontona esiintynyt buddhalaisuus.
Viimeksi Myanmarin Tatmadaw- nimellä tunnettu armeija sai syyn uusiin joukkomurhiin. raiskauksiin ja kylien polttamisiin kun rohingojen militantti ryhmä ARSA hyökkäsi useille poliisiasemille tappaen ainakin 12 ihmistä.
Aung San Suu Kyi on syyttänyt humanitaarisia järjestöjä ARSAn auttamisesta.
Tatmadaw kuulee mielellään tällaisia syytöksiä, sillä Myanmaria vuosikymmenet hallinnut ja terrorisoinut, ja burmalaisten valtaenemmistön vihaama armeija voi Suu Kyin sanoihin vedoten pyrkiä nyt osoittamaan olevansa Myanmarissa vakauden takaaja yhdessä uuden siviilivallan kanssa.
Bangladesh on vedonnut YK:hon resurssien saamiseksi pakolaisongelman hoitamiseen, jossa se katsoo jääneensä yksin , kun yli miljardin asukkaan Intia ei suostu ottamaan Rohingya-väestön pakolaisia vastaan, vaan ilmoittaa heidän olevan ”uhka kansalliselle turvallisuudelle”.
Aung San Suu Kyi ei kansainvälisen arvostelun pelossa matkustanut tämän syksyiseen YK:n yleiskokoukseen.
Rohingyojen joukkoteurastus on aiheuttanut niin paljon tahroja Myanmarin kansainvälistä yhteistyötä janoavalle nuorelle demokratialle ja Suu Kyille itselleen, että pian hänen on yritettävä pestä kasvojaan.
Kalle Sysikaski
