Arvioiden mukaan Taliban hallitsee tällä hetkellä Afganistanista noin kahta kolmasosaa. Taliban puolestaan väittää, että 90 prosenttia Afganistanista on sen hallussa. Äärijärjestön valtaantulo on lähes varmaa. Talibanilla on Afganistanissa yhteensä 60[nbsp]000 sotilasta.
Taliban on ottanut haltuunsa Islam Qalan raja-aseman, joka on tärkein rajanylityspaikka Afganistanin ja Iranin välillä. Jotain Talibanista kertoo se, että kesäkuussa järjestö teloitti yli kaksikymmentä Afganistanin erikoisjoukkojen jäsentä. Erikoisjoukot taistelivat Talibaneja vastaan, kunnes he antautuivat, kun heiltä loppuivat ammukset.
Taliban ei antanut armoa, vaan teloitti kaikki erikoisjoukkojen sotilaat lähellä Dawlat Abadin aluetta, Turkmenistanin rajalla.
Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Irakin ja Afganistanin turvallisuustilannetta koskevat arvionsa. Afganistan ei ole enää turvallinen paikka, mihin voisi palata, toisin kuin Irak. Näin ollen, on todennäköistä, että afgaanien määrä Suomessa kasvaa.
Kiinan ja Venäjän intressit Afganistanissa
Turkki neuvottelee parhaillaan Talibanin kanssa Afganistanin pääkaupungin Kabulin lentokentän hallinnasta. Lentokentän toimiminen on edellytys sille, että Afganistanissa on ulkomaisia suurlähetystöjä. Turkilla on Afganistanissa satoja sotilaita. Talibanin mukaan jokainen ulkomainen sotilas maassa loukkaa Afganistanin suvereniteettia.
Venäjä oli aikaisemmin määritellyt Talibanin terroristijärjestöksi, mutta on ottanut osaa vuoden 2019 alkaneisiin neuvotteluihin Afganistanin hallinnon ja Talibanin välillä. Venäjän suurin huoli on se, että levottomuudet Afganistanista leviäisivät sen liittolaisten maaperälle Aasiassa. On epätodennäköistä, että Venäjä puuttuisi Afganistanin tilanteeseen sotilaallisesti. Afganistan on enemmän Venäjälle murhe kuin mahdollisuus.
Sen sijaan Kiina hyötyy Afganistanista sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyy maasta. Kiina aikoo rakentaa moottoritien Afganistanin ja Pakistanin välille. Kyseessä on Peshawarin-Kabulin moottoritie. Lisäksi Kiina rakentaa Xinjiangista tien Afganistaniin. Kiinalla on tarkat suunnitelmat sen silkkitieprojektilleen Afganistanissa.
Kiina myös kiinnostaa kaivostoiminta Afganistanissa mihin Taliban on jo näyttänyt vihreää valoa. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin stabiilia Afganistania, muussa tapauksessa Kiina ei tule investoimaan maahan.
Alueelliset suurvallat Afganistanissa
Taliban pitää päämajaa Pakistanissa ja sen johtaja, Haibatullah Akhunzada oleskelee Islamabadissa. Afganistanin epävakaus ei ole Pakistanin intresseissä, sillä sen lieveilmiöt pakolaisten muodossa aiheuttavat Pakistanille harmia.
Kuitenkin kesällä 2021 Taliban taistelijat, jotka haavoittuvat taisteluissa, saavat Pakistanin sairaaloissa hoitoa. Pakistan yrittää rauhoittaa Talibania, sillä se on ilmoittanut, ettei Pakistan tunnusta Talibania, jos se ottaa väkivaltaisesti Afganistanin haltuunsa.
Iranin islamilainen tasavalta on vuoden 2001 jälkeen tukenut Afganistanissa sekä keskushallintoa että Taliban-järjestöä. Epävakaat olot ajavat ihmisiä pakoon Iraniin, jossa heitä houkutellaan Iranin proxy-sotiin, kuten Syyrian sisällissotaan. Talibanin valtaantulolla tämä aikakausi tulee päätökseen.
Talibanit ovat sunneja ja iranilaiset shiioja. Näin ollen ideologista perustetta yhteistyölle ei ole olemassa. Iranin sisällä lehdistö kuvailee tilannetta jännitteiseksi.
Iran teki Yhdysvaltain kanssa yhteistyötä vuonna 2002, kun Taliban syöstiin vallasta. Äärijärjestö ISIS muutti tilannetta, sillä Iranin vallankumouskaarti alkoi tehdä yhteistyötä rajaseuduilla Talibanin kanssa.
Tilanne on nyt uudenlainen, koska kukaan ei tiedä mikä on tarkalleen Talibanin politiikka. On todennäköistä, että Taliban perustaa Afganistaniin äärikonservatiivisen teokratian.
Bijan Rezai Jahrami
