Vaikka kunnissa tehdäänkin nyt kuluvalla viikolla turhaa työtä ja keskusvaalilautakunnat kokoontuvat vanhan lain mukaisiin kokouksiin päättämään ehdokasasetteluista ja numeroista, en silti näe syytä kritisoida päätöstä vaalien siirrosta. En siitäkään huolimatta, että kustannuksia tulee kunnille ja mahdollisesti myös ehdokkaille lisää. Edellytyksenä toki, että valtio kantaa vastuunsa myös siitä, että kunnille korvataan ennakkoäänestykseen tulevan lisäviikon ja suojautumiseen tarvittavien varustusten aiheuttamat lisäkulut.
Vaalien siirto oli vallitsevassa pandemiatilanteessa demokratian kannalta perusteltu toimi ja gallupkyselyiden mukaan myös suurin osa suomalaisista näkee siirron olleen hyvä ratkaisu. Siirto mahdollistaa, että rokotustilanne paranee vaalipäivään mennessä, odotettavasti myös pandemian kausivaihtelut helpottavat tilannetta kesäkuussa, ikäihmisten ja muiden riskiryhmien kynnys lähteä äänestämään madaltuu ja kuntavaalien äänestysaktiivisuus toivottavasti pysyy edes kohtuullisena.
Se mistä kuitenkin haluan hallituksen esitystä vuoden 2021 kuntavaalien siirtämiseksi kritisoida on valtuustokauden aloituspäivä.
Miksi se piti mennä muuttamaan elokuun alusta syyskuun alkuun?
Ymmärrän toki, että kesäkuun 13. päivän jälkeen juhannukseen on vajaat kaksi viikkoa aikaa, minä aikana ei välttämättä saada kaikkea valmiiksi seuraavan valtuustokauden alkua varten ja ymmärrän senkin, että 1.8. on vielä kesälomakauden viimeisiä päiviä.
Kuntien talousarvioprosessin kannalta valtuustokauden aloittamisen siirto syyskuun alkuun on kuitenkin äärimmäisen hankala. Vanhat valtuutetut toki käyttävät valtaa siihen asti, kunnes uudet aloittavat. Valtuustokauden vaihtuessa on kuitenkin vähintäänkin luontevaa, että seuraavan vuoden talousarvion ja tulevan valtuustokauden strategiatyön linjaukset ja päätökset tekevät kesäkuussa valitut valtuutetut. Jos he aloittavat työnsä vasta syyskuun alusta, budjetin työstöön päästään vasta valtuuston, hallituksen ja lautakuntien valintojen ja järjestäytymisten jälkeen, jolloin ollaan jo syyskuun puolivälissä.
Veroprosentit tulee päättää kunnissa viimeistään marraskuun 17. päivänä, mikä tarkoittaa, että prosessin juoksuttamiseen jää vain kaksi kuukautta aikaa. Ja vaikka talousarviosta muilta, kuin veroprosentin osuudelta voidaankin päättää vasta loppuvuodesta, ei se juurikaan helpota tilannetta alkupäässä.
Hallituksen esityksen vaikutusten arviointia käsittelevässä osiossa ei ole analysoitu valtuustokauden aloituksen vaikutuksia lainkaan. Tämä on mielestäni huomattava puute senkin vuoksi, että alun perin siirron yhteydessä ilmoitettiin, että valtuustokausi alkaisi 1.8. ja nyt aloitus on siirretty kuukaudella ilman erillisiä perusteluja tai vaikutusarviointeja.
Kuntaliitto teetti pikapikaa ennen hallituksen esityksen lopullista muotoutumista mielipidekyselyn kuntien hallintojohtajille valtuustokauden aloitusajasta. Ehkä sitä on käytetty perusteena muutokselle, sillä enemmistö vastanneista hallintojohtajista kannatti siirtämistä syyskuun alkuun. Suurimmissa kaupungeissa enemmistö vastaajista oli kuitenkin elokuun alun kannalla.
Selvityksen mukaan valtuustokauden aloitusta 1.8. puoltaisivat talousarvio- ja strategiaprosessin aikataulutus. Myös vanhan valtuuston mandaatin nähtiin eittämättä heikkenevän ja joissain kunnissa on koettu painetta päästä etenemään esimerkiksi henkilövalinnoissa mahdollisimman pian vaalien jälkeen.
1.9. aloituksen perusteluina kyselyyn vastanneet olivat ilmoittaneet loma-ajan lisäksi muun muassa ryhmien välisten neuvottelujen vaatiman ajan, hallinnon valmistelut ja laitteiden käyttökoulutukset.
Oma arvioni on, että jos kysely olisi tehty poliitikoille, vastausjakauma olisi kääntynyt 1.8. puolelle.
Tästäkin syystä, pidän tärkeänä, että eduskunta käsitellessään lakia käyttää valtuustokauden aloitusajankohdan osalta harkintavaltaansa. Jopa puolivälin ratkaisu olisi parempi, kuin syyskuun alku.
