Pääministeri Sanna Marin (sd.) katsoo, että Suomi hyötyy EU:n jäsenyydestä. Hänen mukaansa Suomi liittyi aikanaan EU:hun, koska pienen maan kannattaa kuulua suurempaan ryhmittymään.
– Pienelle vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt vapaan liikkuvuuden, avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat moninkertaiset jäsenmaksuihimme nähden. Suomalaiset ovat unionin myötä vapaampia ja vauraampia, yrityksemme kansainvälisempiä ja maanosamme vakaampi, Marin sanoo.
Suomen EU-hyödyt ovat viime aikoina herättäneet keskustelua, kun on käynyt ilmi, että Suomi saa EU:n elvytyspaketista vähemmän rahaa käyttöönsä kuin se maksaa sinne. Samalla on pohdittu, vastaako elvytyspaketti EU:n omia sääntöjä, joissa todetaan, että jäsenmaat eivät voi vastata toistensa veloista. Elvytyspaketissa EU-komissio hankkii lainarahaa markkinoilta ja lainaa sitä eteenpäin EU-jäsenmaille.
Marinin mukaan Suomen peruslinja on, että jäsenmaat pitävät huolta omista talouksistaan.
– Toimivalla talous- ja rahaliitolla on Suomelle keskeinen merkitys. Talouspoliittisen vastuun tulee jatkossakin kuulua jäsenvaltioille itselleen perussopimusten mukaisesti.
Hän katsoo, että EU:n finanssipolitiikan sääntöjä on yksinkertaistettava.
– Eurooppalaista ohjausjaksoa tulee kehittää huomioimaan talous-, sosiaali-, työllisyys- ja ympäristönäkökulmat aiempaa paremmin. Haluamme edistää vahvaa sijoittajavastuuta sekä päämarkkinaunionin loppuunsaattamista.
Marin esitteli keskiviikkona eduskunnassa hallituksen EU-selonteon. Selonteko tehdään kerran hallituskaudessa, ja siinä hallitus linjaa EU-politiikkansa.
Marin vihjaa, että hallitus saattaisi kannattaa ajatusta EU:n omista varoista. Vielä tällä hetkellä EU saa suurimman osan varoistaan jäsenmaiden jäsenmaksuina.
– Suomi suhtautuu avoimesti ja rakentavasti EU:n omien varojen kehittämiseen. Tulevat ehdotukset esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista ja digiverosta tullaan arvioimaan huolellisesti ja tuomaan myös eduskunnan käsiteltäväksi.
Marin myöntää, ettei EU ole enää samanlainen kuin vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi siihen.
– Näin kuuluukin olla. Myös EU:n tulee elää ajassa ja kehittyä. Meidän suomalaisten velvollisuus on esittää näkemyksemme unionin suunnasta ja kehittämistarpeista.
