Kunnallisveroprosentti nousee Kuntaliiton mukaan ensi vuonna vain 39 kunnassa, kun viime vuonna veroja korotti 53 kuntaa.
– Valtion koronatuet ovat padonneet merkittävästi painetta epidemiasta aiheutuviin kuntaverojen korotuksiin, aivan kuten tukien tarkoitus olikin. Matala korottajien lukumäärä kertoo myös siitä, että verojen korottaminen on kunnille viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden turvaamisessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa tiedotteessa.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio varoittaa, että kertaluonteiset koronatuet eivät poista kuntien edessä olevia taloushaasteita. Vahvempaan kuntatalouteen tähtäävää sopeutustyötä on jatkettava myös tulevina vuosina.
− Monien kuntien talous painui jo ennen koronaa miinukselle, minkä lisäksi koronapandemia on pienentänyt kuntien verotuloja ja vaikeuttanut talouden ennustettavuutta, hän huomauttaa.
Valtaosa korottajista oli pieniä kuntia, mutta joukossa oli myös suuria kaupunkeja kuten Oulu ja Pori. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin 700 000 kuntalaista.
Reina kuitenkin muistuttaa, että valtaosa kunnista pystyi erittäin vaikeissa olosuhteissa pitämään ensi vuoden verot ennallaan. Ennallaan tuloveroprosentin pitää 266 kuntaa, joissa asuu yhteensä 4,8 miljoonaa ihmistä.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna 0,06 prosenttiyksikköä 20,02 prosenttiin. Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on edelleen Halsualla, 23,50 prosenttia. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17 prosenttia.
Veroprosentti on ensi vuonna 202 kunnassa 21 prosenttia tai enemmän, joka on Kuntaliiton mukaan kriisikuntakriteeristön raja-arvo.
Yhteensä 29 kunnassa kiinteistövero nousee. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 24 kuntaa ja laskee 3 kuntaa. Vakituisen ja muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Korotukset tuovat kuntien kassaan noin 41 miljoonaa euroa.
