Viime vuoden aikana Helsingin väkiluku kasvoi 4[nbsp]770 henkilöllä. Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kuitenkin kasvoi ja myös muuttovoitto ulkomailta pieneni, kertoo Helsingin kaupunginkanslia.
Helsingin väkilukua kasvatti viime vuonna luonnollisen väestönkasvun eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen lisäksi muuttoliike. Helsinkiin muutti 3[nbsp]760 henkeä enemmän kuin Helsingistä pois.
Muuttovoittoa tuli edelleen Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta lähes yhtä paljon kuin vuonna 2017, jolloin muuttovoitto oli poikkeuksellisen suuri. Helsinki sai edelleen muuttovoittoa myös ulkomailta, mutta tämä muuttovoitto – 1[nbsp]300 henkeä – oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen.
Ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista puolet muutti Helsinkiin Euroopasta.
Helsingin saamasta nettomuutosta 68 prosenttia oli vieraskielisiä, kotimaan muuttoliikkeessä vieraskielisten osuus muuttovoitosta on kuitenkin vähentynyt ja oli nyt vain 11 prosenttia.
Helsingin muuttotappio kasvoi etenkin Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän ja Nurmijärvelle sekä Espooseen. Muuttotappio pääkaupunkiseudun muihin kuntiin oli 2[nbsp]700 henkeä ja yhteensä koko Helsingin seudulle 3[nbsp]100 henkeä. Saman verran tai enemmän näille alueille Helsingistä muuttaneita on ollut viimeksi vuonna 2007.
Syntyvyys historiallisen alhaalla
Helsingissä syntyi viime vuonna 6[nbsp]388 lasta, mikä on vähemmän kuin usean edellisen vuoden aikana.
Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pieneni 1,13 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolella.
Hedelmällisyys pieneni viime vuonna edelleen kaikissa alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä. Pidemmän ajanjakson aikana erityisen paljon on pienentynyt alle 30-vuotaiden kotimaankielisten naisten hedelmällisyys.
Hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla. Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, on syntyneiden lukumäärän väheneminen ollut väestönkasvun seurauksena pienempää kuin muussa Suomessa.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa
Ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä viime vuodenvaihteessa 103[nbsp]412 henkeä.
Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Suurin osa (81,6 %) Helsingin ulkomaalaistaustaisista kuului ensimmäiseen sukupolven.
Toisen polven maahanmuuttajataustaisia oli noin 19[nbsp]000 henkeä eli 1[nbsp]100 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Kun vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisista 12,5 prosenttia oli toisen polven maahanmuuttajia, niin vuodenvaihteessa osuus oli 18,3 prosenttia.
Toisaalta esimerkiksi itäisen Afrikan alueelta kotoisin olevista toiseen sukupolveen kuului jopa melkein 40 prosenttia.
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi viime vuoden aikana 3[nbsp]550 hengellä eli selvästi edellisvuotta vähemmän. Vieraskielisen väestön osuus oli 15,7 prosenttia. Kaikista Helsingissä asuvista ulkomaan kansalaisia oli 9,6 prosenttia.
