– Ensi vaalikaudella pitää asettaa numeerinen tavoite nettomaahanmuutolle, totesi kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma maanantaina Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) maahanmuuttoseminaarin paneelikeskustelussa.
EK julkaisi maanantaina listan keinoista, joilla työhön johtavaa maahanmuuttoa pitäisi lisätä. EK:n mukaan Suomen tavoitteena tulee olla vähintään 45000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuosittain.
Kauman mukaan sopivan luvun pitäisi pyöriä ”lähellä EK:n ehdottamia lukuja”.
– Jos meillä ei ole numeerisia tavoitteita, mitään ei tapahdu. Ulkomailta palkkaavissa yrityksissä myös vientimahdollisuudet kasvavat, Kauma totesi poliitikkojen paneelikeskustelussa.
Perussuomalaiset ei kannata EK:n esittämää numeerista tavoitetta.
– Työperäiseen maahanmuuttoon pitää tehdä merkittäviä kiristyksiä. Esimerkiksi tulorajaksi esitetty 1600 euroa on aivan liian matala ja se pitäisi viedä lähemmäs suomalaisten mediaaniansioita 3000 euron kieppeille. Työperäisen maahanmuuton pitää olla yrityksille ja julkiselle taloudelle kannattavaa, huomautti perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom (ps.).
Bergbom kritisoi myös EK:n käyttämää käsitettä työhön johtava maahanmuutto. Termin tausta on, että eri syistä, esimerkiksi perheenyhdistämisten tai opiskeluiden kautta lopulta päädyttäisiin työllistymään Suomessa.
– Pidän huolestuttavana, että tällainen käsitekikkailu aloitetaan, koska siinä yhdistyy, että käytetään humanitääristä väylää työperäiseen väylään, jolloin keskustelu vaikeutuu, mistä maahanmuutossa on kyse, hän huomautti.
– Mitä tulee työperäisten maahanmuuttajien, erityisesti huippuasiantuntijoiden houkutteluun, niin meillä ei ole lainsäädännöllisiä esteitä saapua EU- ja ETA-alueilta. Prosessit ovat hyvin nopeita. Ongelma on se, miksi emme houkuttele ketään. Ensimmäisenä katsoisin itse verotusta, Bergbom lisäsi.
SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma totesi, ettei pitäisi keskustella vain numeerisista tavoitteista, vaan olennainen asia on kotoutumisen onnistuminen.
– Kielikoulutuksen merkitys on olennainen. Kotimaisten kielten oppiminen on reitti suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Vakaa työllistyminen tapahtuu sitä kautta, että oppii jommankumman kotimaisen kielen. Kielen oppiminen on avain, että maahanmuutto on taloudellisesti kestävää, hän totesi.
Keskustan kansanedustaja Markus Lohi muistutti, että on tärkeää nähdä väestönkehityksen merkitys talouskasvulle. Bruttokansantuotteen kasvu tulee käytännössä yhtälöstä työtunnit kertaa tuottavuus.
– Jos maassa väestö vähenee, niin työtunteja on mahdoton saada lisää. Tuottavuuskehityksemmekin on ollut heikko, mutta näitä molempia tarvitaan ja ne ovat välttämättömiä.
– Meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa tulevina vuosikymmeninä kuin toivottaa tervetulleeksi henkilöt, jotka ovat tulossa Suomeen töihin. Jos olet lähtökohtaisesti sosiaaliturvalla tulossa elämään, joudumme sanomaan, että siihen ei ole varaa. Humanitääristä maahanmuuttoa hoidamme parhaiten kiintiöpakolaisten kautta, Lohi totesi paneelissa.