Venäjä on The Wall Street Journalin tietojen mukaan laajentanut sotilaallista yhteistyötään Iranin kanssa toimittamalla maan asevoimille satelliittikuvia ja kehittynyttä drooniteknologiaa, jotka helpottavat iskuja alueella olevia Yhdysvaltain joukkoja vastaan.
Vladimir Putinin hallinnon raportoidaan toimittaneen Iranille muun muassa muunneltuja Shahed-drooneja, taktista ohjausta niiden optimaaliseen käyttöön sekä yksityiskohtaisia tiedustelutietoja amerikkalaisten ja sen alueellisten liittolaisten joukkojen sijainnista Lähi-idässä. Iranille annettua informaatiota luonnehditaan samanlaiseksi kuin se tiedustelutieto, jota Yhdysvallat ja Euroopan valtiot ovat toimittaneet viime vuosina Ukrainalle.
– Venäjä haluaa antaa Yhdysvaltojen maistaa omaa lääkettään – maksaa takaisin samalla mitalla. Tällainen ajattelutapa on ollut pitkään leimallista Putinin ulkopolitiikalle, Venäjään ja Lähi-itään erikoistunut tohtori Hanna Notte kommentoi viestipalvelu X:ssä.
Hän muistuttaa Putinin pyrkineen kerta toisensa jälkeen oikeuttamaan Venäjän toimia selittämällä parhaassa whataboutismin hengessä, että kyllähän Yhdysvallatkin on toiminut näin.
– Olipa kyse sitten vaaleihin sekaantumisesta, hyökkäyssotiin ryhtymisestä, sopimusten rikkomisesta tai ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjälle, Putin on väittänyt tekevänsä ”vain sitä samaa, mitä myös Yhdysvallat tekee”, yhdysvaltalaisen James Martin Center -ajatushautomon Euraasia-tutkimusohjelmaa johtavan Notte toteaa.
Kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj arvioi, että Venäjän duuman vaalit vuonna 2003 eivät täyttäneet eurooppalaisia standardeja, Putin vastasi, että mikäli jotkut venäläisehdokkaat olivat käyttäneet likaisia temppuja, he olivat oppineet nämä ”huonot tavat” lännestä.
Venäjän hyökättyä Georgiaan elokuussa 2008 Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy tapasi Putinin. Tapaamisessa Putin kerrotaan sanoneen Sarkozylle, että kun Yhdysvallat hirtätti Irakin diktaattorin Saddam Husseinin, Ranska ei protestoinut. Miksi Sarkozy valitti nyt, kun Venäjä halusi hankkiutua eroon Georgian johtajasta Mihail Saakašvilistä Putin oli kysynyt.
Kun Putin allekirjoitti vuonna 2012 lain, joka velvoitti kansainvälistä rahoitusta saavat venäläiset kansalaisjärjestöt rekisteröitymään ”ulkomaisiksi agenteiksi”, hän vakuutti Kremlin vain seuraavan Yhdysvaltojen esimerkkiä. Sama kaava toistui Venäjän sekaannuttua vuonna 2016 USA:n vaaleihin.
– Yhdysvallat on jatkuvasti puuttunut muiden maiden vaalikampanjoihin. Jos sitten joku tekee teille samoin – enkä tarkoita, että me olisimme tehneet – teidän ei pitäisi loukkaantua, Putin selitti amerikkalaiselle tv-kanavalle antamassaan haastattelussa.
Venäjän päätöksessä sijoittaa ydinaseita Valko-Venäjälle vuonna 2023 ei Putinin mukaan myöskään ollut mitään dramaattista, koska Yhdysvallat olisi varmasti toiminut samoin.
– Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, mutta lopputulos on se, että Putin kokee olevansa periaatteessa oikeutettu tekemään mitä tahansa, mitä hän ajattelee Yhdysvaltojenkin tekevän, Notte kiteyttää.