Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toukokuussa eläköityvä toimitusjohtaja Jyri Häkämies myöntää, että hallituksen linja olla poistamatta perintöveroa kirpaisee.
– On se pettymys, Häkämies sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
Häkämiehen mukaan kyse ei ole vain yksittäisestä veroratkaisusta vaan siitä, pystyykö pääomaköyhä Suomi vahvistamaan yksityistä omistajuutta, kasvua ja investointeja sekä saamaan yksityistä pääomaa liikkeelle.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat todenneet, ettei perintö- ja lahjaveron poistaminen ole pöydällä huhtikuun kehysriihessä.
EK on ajanut sitä, että perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin ja se korvattaisiin luovutusvoittoverolla. Häkämies muistuttaa, että Ruotsissa vastaava ratkaisu on johtanut yrityksissä vahvempaan kasvuun ja investointeihin sekä parempaan työllisyyteen.
Gallup-johtaja SDP on ajanut näkyvästi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen huojennuksen poistamista.
– Sanotaan näin, että jos osinkoverotusta kiristetään SDP:n esittämällä tavalla, niin mielenkiintoista nähdä, kuka on se hallituskumppani, kenen kanssa se tehdään. En vielä vannoisi, että se tapahtuu. Enkä ainakaan toivo, Häkämies muotoilee.
Epävarmuus jarruttaa taloutta
Häkämies myöntää yllättyneensä, että presidentti Donald Trumpin toinen kausi on tuonut mukanaan enemmän tempoilevuutta ja impulsiivisuutta kuin osattiin odottaa.
Vaikka talouden käynnistymisen puolesta olisi Häkämiehen mukaan olemassa paljon rationaalisia perusteita, todellisuudessa ihmiset ja yritykset ovat varovaisia kaiken epävarmuuden keskellä.
– Ihmiset pohtivat, onko töitä, mihin korot, energian hinta tai Ukrainan tilanne johtavat, hän muistuttaa.
Erityisen huolissaan Häkämies on Suomen julkisen talouden tilasta. Hänen mukaansa velkajarrutyöryhmän työn tärkein tulos on yhteinen tilannekuva. Velan määrä on tunnistettu niin suureksi, että seuraavan hallituksen ohjelmasta tulee väistämättä erittäin vaikea.
– Julkisen talouden puskurit on syöty ja uusien luomiseen menee pitkä aika, hän muistuttaa.
Häkämies katsoo, että Suomi on edelleen liian valtiovetoinen talous. Valtion ja kuntayhtiöiden rooli on suuri ja yritysrahoitus pankkivetoista. Samalla on käynnistymässä keskustelu siitä, mikä on suomalaisen hyvinvointivaltion todellinen palvelulupaus.
– Kaikkeen ei ole varaa. Pitäisi tietää, mitä kansalainen voi perustellusti odottaa ja mistä joudutaan tinkimään, hän pohtii.
Venäjä-riskit aliarvioitiin
Viime vuosina Suomen Venäjä-suhde on muuttunut radikaalisti.
– Aikaisemmin elettiin selviämisvaihetta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on kriittinen raja ja yhteydet ovat poikki.
Häkämies torjuu ajatuksen, että vain suomalainen poliittinen eliitti tai elinkeinoelämä olisi ollut liian sinisilmäinen suhteessa Venäjään.
– Kaikki Euroopan maat ja yritykset menivät Venäjälle. Uskottiin, että kaasu ja raha sitovat toisensa: Venäjä tarvitsee rahaa ja Eurooppa kaasua, ja se takaa rauhantilan. Näin ei kuitenkaan ollut, hän toteaa.
2000-luvun alun Venäjä oli erilainen kuin 2020-luvun sotaisa ja arvaamaton Venäjä. Häkämiehen mukaan on jälkikäteen selvää, että riskit aliarvioitiin.
Hänen mukaansa Suomen elinkeinoelämän suhteet Venäjään voivat joskus tulevaisuudessa normalisoitua samassa tahdissa kuin poliittiset suhteet. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin varovaista etenemistä.
– Kynnys investoinneille Venäjälle on erittäin korkea. Sieltä on tultu verissä päin pois.
Tekoälystä kasvuloikka
Kun katse kääntyy Suomen tulevaan kasvuloikkaan, Häkämiehen puheissa esiintyy ennen kaikkea tekoäly.
– Kaikki kiteytyy tekoälyn hyödyntämiseen yrityksissä, julkisessa hallinnossa, koulutuksessa ja kansalaistaidoissa. Suomen pitäisi olla tekoälyn soveltamisen kärkimaa, Häkämies linjaa.
Hän uskoo, että juuri tekoälyn avulla voidaan hakea pitkään kaivattua tuottavuusloikkaa yksityisen sektorin lisäksi myös julkishallintoon. Olennaista on rohkeus ja kokeilemisen kulttuuri.
Sääntely maksaa yrityksille
Toimitusjohtajan mielestä myös Euroopassa on viimein herätty siihen, että kilpailukykyä on syöty liiallisella sääntelyllä. Myös Suomella on peiliin katsomisen paikka.
– Olemme ottaneet käyttöön enemmän EU-sääntelyä kuin unioni on vaatinut.
EK:n laskelmien mukaan sääntelyn kustannukset voivat olla jo keskisuurissa yrityksissä valtavat. Häkämies antaa esimerkin viiden miljoonan euron liikevaihtoa tekevästä yrityksestä, jonka vuotuiset rahamääräiset sääntelykustannukset voivat nousta 250 000 euroon.
– Jos liikevoittoprosentti on kymmenen, sääntelyn kustannukset ovat puolet voitosta, hän havainnollistaa.
Uudistusten tulokset viiveellä
Hallituksen työllisyystoimet, kuten kannustinloukkujen purku ja työmarkkinauudistukset, ovat Häkämiehen mukaan olleet välttämättömiä, mutta tulokset näkyvät kunnolla vasta, kun työpaikkoja on tarjolla.
– Politiikassa ajoitus on tosi tärkeä. Monesti hallituksen päätösten tulokset siirtyvät seuraavalle hallitukselle.
Erityisesti Häkämies nimeää merkittävänä rakenteellisena uudistuksena työrauhalainsäädännön muutokset, joilla laittomia lakkoja, tukilakkoja ja poliittisia lakkoja rajattiin.
Häkämies pitää myös EK:n vuoden 2015 päätöstä luopua keskitetystä tulopolitiikasta historiallisena käänteenä. Hänen mukaansa suomalainen työmarkkinajärjestelmä on nyt aiempaa modernimpi.
– Tämä oli iso strateginen päätös. Toimialakohtainen vientivetoinen palkkamallikierros on nyt vedetty neljä kertaa läpi, ja sitä ei ole yksityisellä puolella tuhrittu. Ollaan hyvällä tiellä ja pitkälti seurataan Ruotsin esimerkkiä.
Terveiset kehysriiheen
Hallituksen huhtikuiseen kehysriiheen Häkämiehellä on terveisiä. Yksi niistä on yritysrahoituksen löysentäminen.
– Toivottavasti kehysriihessä voitaisiin arvioida, onko pankkien luotonannossa näkyvä rahoitusmarkkinoiden sääntely liian tiukkaa Finanssivalvonnan osalta, hän esittää konkreettisen ehdotuksen.
Muutkin toiveet liittyvät verotukseen. Häkämiehen mukaan veropuolella on auki kaksi haastavaa asiaa. Toinen on kaivosvero, josta on viime aikoina kuultu negatiivisia uutisia kaivosyhtiöiden ilmoitettua laajoista yt-neuvotteluista.
– Kaivosveron osalta kyse on ennustettavuudesta, koska mukana on myös ulkomaisia investoijia. Kaivosverosta pitäisi käynnistää eduskunnan edellyttämä valmistelu niin sanotusta hybridimallista.
– Toinen on datakeskusvero, johon pitäisi löytää sellainen ratkaisu, joka hyödyttäisi investoijia.
”Toimettomaksi en aio jäädä”
Vuodesta 2012 EK:ta johtanut Häkämies eläköityy toukokuussa ja kertoo uusista suunnitelmistaan tarkemmin kevään aikana.
– Toimettomaksi en aio jäädä. Tulee vähän uudenlaisia näkökulmia ja uudentyyppisiä tehtäviä, mutta kyllä ne kaikki liittyvät yrityselämään, hän vihjaa.
Muistelmia Häkämiehellä ei ole tarkoitus kirjoittaa.
– Nehän ilmestyivät jo viisi vuotta sitten, hän viittaa Väistämättä-kirjaansa.
Onko sinulla jotain ajankohtaista kirjasuositusta lukijoille?
– Mårten Mickosin Kasvun kaava. Siinä puhuttelee erityisesti Piilaakson kiire ja ajatus nopeasta kokeilemisesta. Tee tänään, koska huomenna joku muu on voinut tehdä sen jo, hän kiteyttää sanoman.