Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) on kirjoittanut Suomen perustuslain taustoista. Vestmanin mukaan jo lakia sosiaalisista perusoikeuksista valmisteltaessa todettiin se tosiasia, että sosiaaliturvaa tarjotaan ja kehitetään yhteiskunnan kulloistenkin taloudellisten realiteettien mukaan.
– Sosiaaliset perusoikeudet valmisteltiin ja säädettiin Suomessa perustuslakiin suuren laman jälkimainingeissa taloudellisen niukkuuden oloissa 1990-luvun alussa. Ne siirrettiin sellaisenaan vuoden 2000 perustuslakiin, Vestman toteaa X-alustalla.
– Sosiaalisia perusoikeuksia muotoiltaessa kiinnitettiin ”erityistä huomiota tosiasiallisiin mahdollisuuksiin näiden oikeuksien toteuttamiseen ja varmistumaan siitä, että ehdotukset soveltuisivat myös taloudellisten olosuhteiden muuttuessa”, Vestman sanoo.
– Perustuslain kannalta ”on luonnollista, että sosiaaliturvaa suunnataan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti”.
Vestman jatkaa, että esimerkiksi perustuslaissa käytetty perustoimeentulon turvan käsite on ”voimassa olevasta sosiaalilainsäädännöstä sinänsä riippumaton”.
– Perustoimeentulon turvaa koskeva perusoikeus ”ei siten tarkoita turvata nykyisin tavallisella lailla määritettyjä yksittäisiä etuuksia tai tällaisten etuuksien tasoa sellaisenaan”. ”Säännös ei siten kiinnittyisi suoraan tiettyihin olemassa oleviin etuusjärjestelmiin, kun taas (tuolloin voimassa ollut) valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentti antaa institutionaalista suojaa juuri tiettyjen etuuksien heikennyksiä vastaan”, hän siteeraa.
Vestmanin mukaan mainitut sitaatit ovat perustuslain esitöistä vuodelta 1993, eli ne kertovat perustuslainsäätäjän tarkoituksen.
– Perustuslakivaliokunta on vuosikymmenten ajan viitannut perustelulausumiin arvioidessaan säästölakeja.
– Jokainen voi pohtia, sopiiko tämän perustuslainsäätäjän tarkoituksen kanssa yhteen eräiden sosiaalioikeuden ja valtiosääntöoikeuden tutkijoiden vaatima sosiaaliturvan ns. heikennyskielto, Vestman sanoo.
Hän huomauttaa, että perustuslakivaliokunta itse ei ole koskaan yli 30 vuoden aikana käyttänyt käsitettä ”heikennyskielto” arvioidessaan sosiaaliturvan muutosesityksiä.
– Jos sosiaalisia perusoikeuksia tulkitaan siten kuin perustuslainsäätäjä tarkoitti ja perustuslakivaliokunta on perusoikeusuudistuksen jälkeen tehnyt, on ”johdonmukaista, että etuuksien tasoa mitoitettaessa otetaan huomioon kulloinenkin kansantalouden ja julkisen talouden tila”, Vestman toteaa siteeraten valiokunnan lausuntoa vuodelta 1996.
– Voidaan perustellusti sanoa, että Suomella on lama-ajan sosiaaliset perusoikeudet, Vestman kiteyttää.
LUE MYÖS:
Heikki Vestman HS:lle: Perustuslaki ei estä maahanmuuttajien tukien alentamista