Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki hämmästelee sitä, miksi ahvenanmaalaiset vastustavat ajatuksia maakunnan demilitarisoinnin purkamisesta.
– Kuvittelisin, että se olisi ahvenanmaalaisten etu, että siellä olisi sotilaallista läsnäloloa, Tupamäki sanoo Verkkouutisten Asiakysymys -videohaastattelussa.
Kokoomusnuoret tuli maaliskuussa ulos kannanotollaan, jossa he vaativat Ahvenanmaan remilitarisaatiota eli aseistamista uudelleen. Kannanotossaan he viittaavat muun muassa amerikkalaisen ajatushautomo Atlantic Councilin tuoreeseen raporttiin, jossa Ahvenanmaa mainitaan yhtenä Venäjän mahdollisen iskun kohteena Euroopassa.
Verkkouutisten haastattelussa Tupamäki korostaa, että maailmanpolitiikassa erilaiset aikaikkunat pitäisi hyödyntää Suomen kannalta tärkeissä ratkaisuissa.
– Nyt jos koskaan olisi se hyvä hetki, Tupamäki arvioi viitaten mahdollisuuteen lähteä ajamaan muutosta Ahvenanmaan asemaan. Tupamäen mielestä vanhoista malleista – jotka eivät enää toimi nykyisessä turvallisuusympäristössä – ei saa pitää väkisin kiinni.
Suomen poliittinen johto ei ole kannattanut muutoksia Ahvenanmaan asemaan. Asiasta linjattiin viimeksi vuonna 2023, jolloin valmistui ulkoministeriön Ahvenanmaata koskeva selvitys.
Ahvenanmaan demilitarisointi pohjautuu vuoden 1921 kansainväliseen sopimukseen, jonka osapuolina ovat Suomen lisäksi kymmenen muuta länsimaata. Venäjän konsulaatin asema maakunnassa taas perustuu Suomen ja Venäjän väliseen sopimukseen vuodelta 1940.
LUE MYÖS:
Ministeriön Ahvenanmaa-selvitys haastetaan: Näin demilitarisointi purettaisiin