Keskustelu perintöverosta on taas liekeissä. Kansanedustaja Susanne Päivärinta (kok.) sanoo, että lahja- ja perintöveron poistosta levitetään paljon väärää tietoa.
– Luovutusvoittoveroon siirryttäessä pitää ensinnäkin määrittää hankintahinta, joka vaikuttaa olennaisesti luovutusvoittoveron suuruuteen. Perintöveron poisto EI tuo miljardin aukkoa julkiseen talouteen! Päivärinta korostaa.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tyrmäsi aiemmin perintöveron poiston. Hän kommentoi, että ”1,4 miljardia perintöverotuksen poistoon ja luovutusvoittoveron kohtuullistamiseen, vai paljonko pannaan?”
Kokoomuksen riveissä on haluja siirtyä perintöverosta luovutusvoittoveroon. Myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) sanoi HS:lle tukevansa ajatusta. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puolestaan sanoi Ilta-Sanomissa kannattavansa ideaa, jos rahoituskeino löytyy.
Päivärinnan mukaan vaihto luovutusvoittoveroon helpotuksen lukuisille suomalaisille.
– Ei tarvitsisi maksaa veroa, jollei myy tai saa myydyksi perimäänsä. Nyt pitää. Sama tilanne, kun leski jää asumaan yhteiseen kotiin tai kuolinpesä riitainen vuosikausia, Päivärinta sanoo.
Kiinteistöön liittyvät vuosien juoksevat kulut ja välittäjän palkkion voisi vähentää, jollei kuolinpesässä ole pääomatuloja.
– Ruotsissa ei säästötilejä perittäessä makseta luovutusvoittoveroa, meillä kupataan perintövero, jos kokonaisperinnön määrä ylittää 30 000 euroa, kansanedustaja muistuttaa.
Päivärinta viittaa tuoreeseen Stockholm Schools of Economics -tutkimukseen, jonka mukaan lahja- ja perintöveron poisto Ruotsissa kasvatti perheyritysten liikevaihtoa, kannattavuutta ja niiden maksamia yhteisöveroja, jolloin yhteiskunta hyötyi. Tutkimus käsitti 37000 yritystä.
– Vastustus veron poistolle on ollut ideologista, summaa Päivärinta.
Hänen mukaansa lahja- ja perintöveron poisto voidaan tehdä valtiontalouden kannalta vastuullisesti monin eri työkaluin.
– Se voidaan poistaa myös asteittain, jolloin verovaikutusten muutokset eivät kohdistu kertarysäyksenä. Suomi ja suomalaiset vaurastuisivat.
”Säästötarve on hankala muutenkin”
Riikka Purra perusteli myöhemmin maanantaina verokantaansa X:ssä. Hänen mukaansa vaatimus perintöveron poistosta on peräisin elinkeinoelämän eturyhmiltä, ja se on nyt haluttu tuoda median kautta julkisuuteen, vaikka erilaiset neuvotteluryhmät kevään kehysriiheen ovat vasta käynnistymässä.
Ministeri muistuttaa, että jo tämänhetkinen kevään säästötarve – noin 400 miljoonaa – tuntuu poliittisesti olevan hyvin hankala rasti.
– Jopa muutaman miljoonan säästöjen löytäminen tietyiltä hallinnonaloilta on kohdannut valtavaa vastustusta, Purra toteaa.
Hän muistuttaa, että vuosi sitten päädyttiin kasvutoimena yhteisöveron kevennykseen, ei perintöveron poistoon.
– Yhteisöveron kevennystä ei peruta muiden verojen keventämiseksi. Ajatuskin on täysin päätön. Riippumatta siitä, miksi yhteisöveron keventämiseen on päädytty tai erityisesti kenen vaatimuksesta, ei veropolitiikkaa voi tehdä poukkoillen ja sinne tänne kiskoen. Luulisi erityisesti elinkeinoelämän itsensä sen tietävän. Äkkimuutokset lisäävät epävarmuutta ja heikentävät luottamusta, linjaa Purra.
Hänen mukaansa luovutusvoittoveroon siirryttäessä monien tavallisten ihmisten verotus kiristyisi, ei suinkaan kevenisi, eikä perussuomalaiset voi hyväksyä tällaista. Mikäli taas uudistus tehtäisiin niin, että kenenkään verotus ei kiristyisi, sen kustannus olisi Purran mukaan vielä merkittävästi suurempi kuin nyt haarukoitu.
– Mikäli veronkevennysvaraa olisi, perussuomalaiset kannattaisi kevennystä todennäköisesti edelleen ensisijaisesti työhön ja lapsiperheille. (-) Emme me perintöverotuksestakaan pidä, mutta listan ykköseksi se ei pääse.
”Poistettavissa, jos ehdoista sovitaan”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä puolestaan sanoo X:ssä, että joistain asioista politiikassa ei voi neuvotella, mutta useimmista voi. Perintövero Mäkelän mukaan kuuluu jälkimmäisiin, ja se on perussuomalaisille poistettavissa, jos ”ehdoista sovitaan”.
– Neuvottelun edellytyksenä on riittävä vastapaino ja myönnytykset, että kokonaisuus olisi osapuolille perusteltavissa. Ja rahat pitää tietysti olla. Eikä julkisuus yleensä paranna neuvotteluasemaa, vaan huonontaa.
Ongelmana on Mäkelän mukaan, ettei kokoomus ole esittänyt mitään tilalle.
Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) on vastannut X-ketjussa Mäkelälle:
– Meiltähän puhuttiin yhteisöverosta pakittamisesta. Se on noin 800 miljoonaa, jolla korvataan hyvinkin se noin 400 miljoonan vaje, joka perintöverouudistuksesta tulee. Eli on esitetty. Toki on muitakin mahdollisuuksia säästöpuolella, kommentoi Sammallahti, joka viittaa VATT:n arvioon, jonka mukaan perintöverouudistus maksaisi arviolta 400 miljoonaa euroa.
Mäkelä mielestä yhteisöveroalen korvaaminen perintöverouudistuksella ei ole ratkaisu. Yhden verotulojen menetyksiä maksavan toimen vaihtaminen toiseen menetykseen ei muuta balanssia, Mäkelä kommentoi.