Perintö- ja lahjaveron poistamista tulisi tarkastella hallitun siirtymäajan kautta, esittää Keskuskauppakamari. Näin järjestelmää voitaisiin uudistaa ilman äkillisiä vaikutuksia valtion verotuottoihin ja samalla parantaa verotuksen ennakoitavuutta.
– Siirtymäaika tarjoaisi realistisen tavan uudistaa järjestelmää ilman äkillisiä vaikutuksia verotuottoihin. Mallia voidaan ottaa 1990-luvulta, jolloin metsätalouden verotuksessa siirryttiin pinta-alaperusteisesta verotuksesta myyntitulojen verotukseen pitkän siirtymäajan turvin. Kun se toimi silloin, miksi ei nytkin, sanoo tiedotteessa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamari esittää, että siirtymäaikana perinnön- tai lahjansaajalle annettaisiin mahdollisuus valita nykyisen perintö- ja lahjaverotuksen ja uuden, luovutusvoittoverotukseen perustuvan mallin välillä. Nykyjärjestelmässä vero maksetaan saannon yhteydessä ja omaisuus arvostetaan käypään arvoon, jolloin myöhemmässä luovutuksessa verotetaan vain saannon jälkeinen arvonnousu.
Uudessa mallissa perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin kokonaan, mutta omaisuuden hankintamenona säilyisi jatkuvuusperiaatteen mukaisesti alkuperäinen hankintameno. Tällöin luovutushetkellä verotettavaksi tulisi myös aiemman omistajan aikana kertynyt arvonnousu.
– Koska pääomatuloverokannat ovat selvästi perintö- ja lahjaverokantoja korkeammat, kaikille verovelvollisille uuden järjestelmän valinta ei olisi edullisin vaihtoehto. Valinnanvapaus ohjaisi osan verotuloista säilymään siirtymäaikana, Viitala sanoo.
Keskuskauppakamari esittää, ettei kaikki omaisuus kuuluisi valinnan piiriin. Käteinen, talletukset ja muu omaisuus, joka ei ole luovutusvoittoverotuksen kohteena, jäisi edelleen perintö- ja lahjaverotuksen piiriin. Tällaisesta varallisuudesta kertyy nykyisin noin 250 miljoonaa euroa verotuottoja vuosittain.
Lisäksi jos arviolta noin puolet perintönä ja lahjana saaduista asunnoista, kiinteistöistä ja arvopapereista verotettaisiin siirtymäaikana edelleen nykyjärjestelmän mukaisesti, verotuottoja kertyisi noin 300 miljoonaa euroa.
– Yhteensä tämä tarkoittaisi, että siirtymäaikana voitaisiin säilyttää noin puolet nykyisestä perintö- ja lahjaveron tuotosta. Pidemmällä aikavälillä verotuotot korvautuisivat luovutusvoittoverojen kasvulla, kun omaisuutta myydään, Viitala toteaa.