Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ekonomistin Tom-Henrik Sirviön mukaan hallituksen tekemät sopeutukset vaikuttavat taloustilanteeseen.
– Erityisesti kokonaiskysyntää leikkaavat sopeutustoimet heikentävät hyvän talouskehityksen mahdollisuuksia. Talouden kehitys vaikuttaa suoraan velkasuhteeseen ja sitä kautta julkisen talouden hoitoa ohjaaviin pitkän aikavälin tavoitteisiin, ekonomisti kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Sirviön mukaan väärin ajoitettu kokonaiskysyntää leikkaava talouspolitiikka syventää julkisen talouden ahdinkoa entisestään. Hän viittaa siihen, että työttömyys on nyt korkealla ja kuluttajien luottamus matalalla eikä julkisen talouden velkaantuminen ole pysähtynyt.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju kommentoi Sirviön kirjoitusta viestipalvelu X:ssä.
– Tekee mieli kysyä, että kuinkahan paljon talouden pitäisi kasvaa, ettei sopeutus olisi liian rankkaa ja väärin ajoitettua. Viime vuonna talous kasvoi sopeutuksesta ja tullien korottamisesta huolimatta. Silti sitä väitetään liialliseksi, Kangasharju kirjoittaa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia.
Suomen julkisen talouden hoitamista ohjaa uusi finanssipoliittinen lainsäädäntö. Tavoitteena, on, että julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen on enintään 60 prosenttia ja pitkällä aikavälillä enintään 40 prosenttia. Tällä hetkellä Suomen julkisen talouden velkasuhde on noin 90 prosenttia.
Velkajarrutyöryhmän helmikuussa julkistamien tavoitteiden mukaan ensi vaalikauden (2027-2031) sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa.
Tekee mieli kysyä, että kuinkahan paljon talouden pitäisi kasvaa, ettei sopeutus olisi liian rankaa ja väärin ajoitettua. Viime vuonna talous kasvoi sopeutuksesta ja tullien korottamisesta huolimatta. Silti sitä väitetään liialliseksi. https://t.co/YbQRFVp9gK
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) March 16, 2026