Ruotsi on tekemässä tuntuvia kiristyksiä maahanmuuttajien sosiaaliturvaan. Valmistelussa olevan esityksen mukaan Ruotsiin muuttavan on jatkossa odotettava viisi vuotta tai hankittava riittävät tulot ennen kuin hän pääsee käsiksi suureen osaan maan sosiaaliturvajärjestelmää. Esityksen taustalla on muun muassa halu vähentää sitä, että Ruotsiin muutettaisiin ulkomailta pelkän paremman sosiaaliturvan perässä.
Aihe on noussut puheenaiheeksi myös Suomessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi aiemmin tällä viikolla, että samat kiristykset tulevat olemaan edessä Suomessakin.
Millaisia vaikutuksia maahanmuuttajien sosiaaliturvan kiristämisellä olisi? Kysyimme asiasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavalta tutkijalta Jussi Tervolalta.
Aluksi hän huomauttaa, että kyse on poliittisesta päätöksestä, jonka taustalla on sekä periaatteellisia että taloudellisia tekijöitä. Tervola muistuttaa, että erilaisia sosiaaliturvan rajoitusehdotuksia nousee tyypillisesti erityisesti taloudellisen tilanteen heikentyessä.
Tutkijana Tervola ei lähde ottamaan kantaa poliittisiin ajatuksiin. Hän kuitenkin huomauttaa, että Ruotsissa kaavailluista muutoksista huolimatta maahanmuuttajilla olisi edelleen oikeus osaan etuuksiin. Näitä ovat esimerkiksi kotoutumistuki tai toimeentulotuki.
Tämä seikka on jäänyt vähemmälle huomiolle viimeaikaisessa keskustelussa. Kiristykset eivät siis tarkoittaisi sitä, etteikö Ruotsiin muuttava maahanmuuttaja olisi oikeutettu mihinkään sosiaalietuuksiin.
– Yksi vaikutus onkin, että osa etuuksista korvautuu vain toisella etuudella, kuten toimeentulotuella, eikä säästöjä synny niin paljoa, Tervola pohtii Verkkouutisille.
Leikkauksilla voi olla kielteisiäkin vaikutuksia
Yleisesti ottaen etuusleikkauksilla voi Tervolan mukaan olla monenlaisia vaikutuksia. Hän viittaa Tanskassa tehtyihin tutkimuksiin maahanmuuttajiin kohdistuvien sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista. Vaikutukset eivät olleet pelkästään myönteisiä.
– Siellä merkittävillä maahanmuuttajien toimeentulotuen leikkauksilla (-30 prosenttia) oli lyhytaikainen työllistymistä lisäävä vaikutus, mutta samalla se johti pitkällä aikavälillä moniin negatiivisiin tulemiin: lasten lisääntyneeseen rikollisuuteen, heikompiin arvosanoihin ja vähentyneeseen kouluttautumiseen ja työllisyyteen ja naisten heikompaan terveyteen.
Vaikutuksia on tutkittu sekä lasten että koko maahanmuuttajataustaisen väestön osalta. Lisäksi on havaittu, että sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset osuivat voimakkaammin maahanmuuttajataustaisiin naisiin kuin miehiin, mutta niiden ei silti havaittu lisänneen naisten työllistymistä.
Hänen mukaansa tulokset viittaavat siihen, että viimesijaisen tuen leikkaukset voivat heikentää maahanmuuttajien integroitumista.
– Siten leikkauksien taloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen voivat olla pitkällä aikavälillä jotain ihan muuta kuin hallituksen esityksissä arvioidut lyhyen aikavälin vaikutukset, Tervola pohtii.
Esillä on ollut ajatuksia, että Suomessakin maahanmuuttajien sosiaaliturvaa pitäisi kiristää. Mitä tästä ajattelette?
– Suomessa sosiaaliturvalla on vahvempi perustuslain suoja kuin Ruotsissa. Esimerkiksi Suomessa jokaiselle tulee taata perustoimeentulo erilaisissa sosiaalisissa riskitilanteissa, kuten työttömyyden tai sairauden aikana, ja Ruotsissa vastaavaa perustuslain kirjausta ei ole, Tervola huomauttaa.
– Eli muutokset voivat kohdata täällä Ruotsia enemmän perustuslaillisia haasteita tai esteitä, hän jatkaa.
Muutetaanko Suomeen vain sosiaalietuuksien perässä?
Suomen sosiaaliturvajärjestelmää on säännöllisesti arvosteltu siitä, että sitä pidetään liian anteliaana. Esillä on ollut epäilyksiä, että Suomeen muutetaan ulkomailta ennen kaikkea anteliaan sosiaaliturvan takia eivätkä maahantulijat edes yritä löytää töitä ja sopeutua yhteiskuntaan. Keskustelussa nousee usein esiin myös se, että Kelan maksamissa sosiaalietuuksissa vieraskieliset ihmiset ovat vahvasti yliedustettuina.
Mitä mieltä tutkija on näistä väitteistä?
Tervola nostaa esiin Tanskassa tehdyn tutkimuksen. Tulosten mukaan merkittävät etuusleikkaukset (-50 prosenttia) vähensivät EU:n ulkopuolista maahanmuuttoa Tanskaan noin 5 000 hengellä.
Tämä tukee käsitystä siitä, että sosiaaliturvan alempi taso vähentäisi jonkin verran maahanmuuttajien muuttohalukkuutta.
– Sosiaaliturvan leikkauksilla voi olla siis monenlaisia vaikutuksia, osa ehkä poliittisten tavoitteiden mukaisia ja osa ei. Tanskalaiset tutkimukset osoittavat, että kokonaistaloudellisia vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida, Tervola pohtii.
LUE MYÖS:
Näin Ruotsi kiristää maahanmuuttajien sosiaaliturvaa – ”Sama edessä Suomessa”
Onko Suomen sosiaaliturva liian antelias? VU selvitti tärkeimmät erot Ruotsiin
Ruotsi kiristää sosiaaliturvaa: Nämä muutokset Suomi voisi tehdä