Ranska lähettää suuren laivasto-osaston Hormuzinsalmelle

Presidentti Emmanuel Macron määräsi merikuljetusten suojaksi maan lippulaivan ja kahdeksan fregattia.
Ydinkäyttöinen lentotukialus Charles de Gaulle on Ranskan laivaston lippulaiva. / Marine nationale
Ydinkäyttöinen lentotukialus Charles de Gaulle on Ranskan laivaston lippulaiva. / Marine nationale

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on määrännyt poikkeuksellisen suuren laivasto-osaston Lähi-itään turvaamaan liikennettä Hormuzinsalmessa. Salmen kautta kulkee noin viidennes maailman öljykaupasta.

Macronin mukaan Ranska lähettää alueelle kahdeksan fregattia, kaksi helikopterien tukialusta sekä maan lippulaivan, lentotukialus Charles de Gaullen. Alusten odotetaan liittyvän Yhdysvaltain johtamaan operaatioon, jonka tavoitteena on palauttaa meriliikenne kapeassa salmessa Iranin iskujen jälkeen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Telegraph-lehdessä huomautetaan, että kahdeksan fregatin osasto on suurempi kuin koko brittilaivasto.

– Pyrimme takaamaan merenkulun vapauden ja meriturvallisuuden, Emmanuel Macron sanoi vieraillessaan sotilaslentotukikohdassa Kyproksella.

Iranin sota on aiheuttanut voimakkaan reaktion energiamarkkinoilla. Brent-öljyn hinta nousi maanantaina hetkellisesti lähes 120 dollariin tynnyriltä markkinoiden avautuessa. Barrelihinta laski myöhemmin noin 90 dollariin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhattua Irania vieläkin kovemmilla toimilla, jos merikuljetuksia häiritään.

Useat Persianlahden tuottajamaat, kuten Saudi-Arabia, Qatar, Irak, Kuwait ja Arabiemiirikunnat, ovat vähentäneet tuotantoaan varastojen täyttyessä. Britannian valtiovarainministeri Rachel Reeves varoitti hintapiikin voivan aiheuttaa uutta inflaatiopainetta kotitalouksille.

Sotatoimien vaikutukset ovat näkyneet myös rahoitusmarkkinoilla. Maailman pörsseistä on kadonnut arviolta noin 6 000 miljardin dollarin arvosta markkina-arvoa sodan alettua.

Donald Trump on ilmaissut olevansa valmis puuttumaan öljymarkkinoihin tilanteen rauhoittamiseksi. Valkoisessa talossa on pohdittu mahdollisuutta ottaa haltuun Iranin tärkeä Khargin saaren öljyterminaali.

Poimintoja videosisällöistämme

Trump on aiemmin esittänyt, että Yhdysvaltain laivasto voisi alkaa saattaa öljytankkereita Hormuzinsalmen läpi, jotta kuljetukset jatkuisivat.

Britannian laivasto vaikeuksissa

Britanniaa on viime aikoina arvosteltu vähäisestä sotilaallisesta panoksesta kriisiin. Iranin drooni iski aiemmin ilmavoimien tukikohtaan Kyproksella, mikä herätti vaatimuksia voimakkaammista vastatoimista. Britannian puolustusministeriön mukaan hävittäjät ovat sittemmin ampuneet alas ainakin yhden lennokin.

Britannian laivaston hävittäjä HMS Dragonin on tarkoitus purjehtia Kyproksen suuntaan lähiaikoina, mutta maan ainoa käytettävissä oleva lentotukialus HMS Prince of Wales ei välttämättä lähde Lähi-itään, vaikka se on korkeassa valmiudessa.

Maan laivastolla on kuusi hävittäjää ja seitsemän fregattia, mutta vain muutama alus on tällä hetkellä toimintakunnossa.

Emmanuel Macron vieraili Kyproksella yhdessä Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakisin ja Kyproksen presidentin Nikos Christodoulidesin kanssa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kun Kyprokseen hyökätään, se on hyökkäys Eurooppaa vastaan, Ranskan presidentti sanoi.

Ranskan laivasto on jo vahvistanut läsnäoloaan alueella. Fregatti Languedoc on Kyproksen vesillä ja Charles de Gaulle -lentotukialuksen kerrotaan operoivan Kreetan lähistöllä.

Macron kuvasi Ranskan laivaston mobilisaatiota “ennennäkemättömäksi”.

Hävittäjiä Charles de Gaulle -lentotukialuksen kannella. / Marine nationale
Taito torjua drooneja on Fabian Hoffmannin mukaan nousemassa arvoon arvaamattomaan.
Eliot A. Cohenin mukaan viimeksi vastaavanlainen laaja ilmaoperaatio nähtiin Persianlahden sodassa.
Kyseessä on ensimmäinen vahvistus sille, että Moskova toimittaa komponentteja iranilaisiin asejärjestelmiin.
Mainos