Oletko miettinyt, mitä seurauksia suomalaisten kiinteistöomistusten tietoihin murtautumisella voisi olla?
Merkittävä osa suomalaisten omaisuudesta on sidottu kiinteistöihin, kuten metsiin ja maahan. Kiinteistö tarkoittaa maa- tai vesialuetta, esimerkiksi tonttia. Maanmittauslaitoksen ja 67 kunnan ylläpitämässä kiinteistötietojärjestelmässä on noin 2,85 miljoonan kiinteistön tiedot.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat selvittivät, millaisia vahinkoja seuraisi, jos kiinteistötietoihin kohdistuisi kyberhyökkäys. Tuore selvitys korostaa kolmea keinoa varautumiseen: kybervahinkojen estäminen ennakoivasti, viestintästrategia häiriötilanteisiin ja vaihtoehtoinen tiedonjakelu.
– Valitettavasti Euroopasta on esimerkkejä, joissa kyberhyökkäys kiinteistötietoihin on lamauttanut monet yhteiskunnan toiminnot pitkäksikin aikaa. Nyt laadittu selvitys valottaa, millaisia vaikutuksia Suomessa vastaavassa tilanteessa voisi olla ja mihin on syytä varautua, sanoo tiedotteessa tutkija Karolina Itäinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Maanmittauslaitos on yhdessä kuntien kanssa jatkuvasti kehittänyt kiinteistötietokokonaisuutta ja haluaa selvityksen avulla ennakoida tulevaa.
– Tehtävänämme on osaltamme turvata suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta nyt ja tulevaisuudessa. Yhtenä ennakoivana toimenpiteenä näemme kiinteistötietokokonaisuuden kehittämisen, toteaa ylijohtaja Irma Lähetkangas Maanmittauslaitoksesta.
Kyberisku voisi estää asuntokaupan
Kiinteistötiedoilla on merkittävä rooli kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden toiminnassa. Selvityksen mukaan kyberisku kiinteistötietoihin aiheuttaisi taloudellisia ja mainevahinkoja rahoitus- ja pankkitoimintaan. Jos kyberisku estäisi luotettavan kiinteistö- ja huoneistotiedon saannin, keskeytyisi pankkien lainojen myöntäminen häiriöiden ajaksi, ja haittoja seuraisi esimerkiksi kiinteistönvälitykselle.
Kyberiskun vahingot ulottuisivat myös muille yhteiskunnan toimialoille. Varsinkin pitkittyessään vahingot laajentuisivat. Energia-alalla kiinteistötietojen puute seisauttaisi rakennushankkeet, metsäalalla viivästyttäisi metsänhoitoa ja pysäyttäisi metsien kiinteistökaupan. Vaikutukset näkyisivät myös maanpuolustuksessa, kunnissa, oikeusjärjestelmässä, verohallinnossa ja lupaviranomaisissa. Yllättäen kiinteistötiedon saannin pitkittynyt estyminen voisi aiheuttaa lamaannuksen myös jätehuollolle.
Nyt julkaistun tutkimuksen toteutus on osa Maanmittauslaitoksen toimintaa omistustietojen turvaamisessa ja varautumisessa. Maanmittauslaitos kehittää digitaalista turvallisuutta ja poikkeustilanteiden osaamista myös osallistumalla aktiivisesti viranomaisten yhteisiin harjoituksiin.