Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on kestänyt jo yli neljä vuotta, eikä merkittävää edistystä monimutkaisessa rauhanprosessissa ole toistaiseksi tapahtunut, venäläisasiantuntija Aleksandr Baunov toteaa tuoreessa analyysissaan. https://carnegieendowment.org/russia-eurasia/politika/2026/02/russia-negotiations-purpose
Rauhanneuvottelut on hänen mukaansa jaettu sotilaallisia, poliittisia, taloudellisia, alueellisia ja turvallisuustakuita koskeviin osa-alueisiin, jotka kaikki linkittyvät viime kädessä toisiinsa. Vaikka keskustelut tulitauosta ovat ilmeisesti nytkähtäneet eteenpäin, alue- ja turvatakuukysymyksissä osapuolet ovat yhä hyvin kaukana toisistaan.
– Venäjä kieltäytyy suostumasta vihollisuuksien lopettamiseen ilman, että Ukraina luovuttaa loputkin Donetskin alueesta. Ukraina ei puolestaan ole sitä valmis hyväksymään ilman selkeästi määriteltyjä turvatakuita, yhdysvaltalaisen Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmassa työskentelevä Baunov sanoo.
Kreml lähtee hänen mukaansa siitä, että se ottaa tämän alueen joka tapauksessa – ellei neuvotteluteitse, niin voimakeinoin. Jälkimmäinen vaihtoehto johtaisi toteutuessaan todennäköisesti entistä kovempiin aluevaatimuksiin. Ukraina saattaisi olla valmis harkitsemaan kompromissia, jossa sen joukot vetäytyisivät kokonaan Donbasista, mutta sinne sijoitettaisiin läntisiä rauhanturvaajia. Tämä ei Vladimir Putinin hallinnolle sovi, vaan se vaatii alueen alistamista Venäjän täyteen kontrolliin.
Baunov muistuttaa Putinin esittäneen ennen helmikuuta 2022 myös poliittisia vaatimuksia, jotka eivät koskeneet vain Ukrainaa, vaan Euroopan turvallisuusjärjestelmää yleisemminkin. Näistä vaatimuksistaan Venäjä ei ole neljän sotavuoden jälkeenkään tinkinyt: Ukraina ei Kremlille riitä.
– Ainoa asia, joka voi pelastaa Putinin tilanteessa, jossa koko Ukrainan valtaaminen voimakeinoin on tällä hetkellä mahdotonta, on jonkinlainen poliittinen vallankaappaus, jota täydentäisi rauhansopimuksen ulottaminen Ukrainan ulkopuolelle, Baunov toteaa.
Poliittisesti Kreml siis tavoittelee neuvottelutulosta, jossa Ukrainan hallinto vaihdetaan ja maan nykyinen valtiojärjestys neutraloidaan. Tässä mallissa Venäjälle muodostuisi rooli Ukrainan ”turvallisuuden takaajana”, mikä antaisi sille oikeutuksen aseelliseen väliintuloon ja uusiin alueliitoksiin, ellei sen asettamiin sisäpoliittisiin ehtoihin suostuta.
Samaan aikaan on kuitenkin Baunovin mukaan epäselvää, uskooko Kreml lopulta tarvitsevansa rauhansopimusta lainkaan. Taustalla on Putinin sitkeä kuvitelma, että Ukraina on totaalisen romahduksen partaalla ja että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lopulta valmis antamaan Venäjälle muutakin kuin Ukrainan. Ellei niin tapahdu, konflikti voi eskaloitua.
– Koska Putin ei ole saanut haluamaansa edes pitkän ja verisen sodan jälkeen, hän saattaa kokea helpoimmaksi kätkeä epäonnistumisensa konfliktia laajentamalla, Baunov varoittaa.