Kansanedustaja varoittaa datamyrkytyksestä: Tämä on huomioitava Suomessa

Jarmo Limnell kirjoittaa uuden informaatiovaikuttamisen tasosta.

Replika Fujitsun 64 kubittisesta kvanttitietokoneesta esillä Fujitsun tilaisuudessa Ihmislähtöinen tekoäly ja kvanttilaskenta tulevaisuuden rakentajina Helsingissä 13. tammikuuta 2026. Tilaisuudessa käsiteltiin ihmislähtöistä tekoälyä ja sen roolia tulevaisuuden yhteiskunnan ja palveluiden rakentajana ja turvaajana. Mitä mahdollisuuksia teknologinen kehitys tuo mukanaan ja miten siihen tulisi varautua epävakaassa maailmantilanteessa? LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarmo Limnellin (kok.) mukaan kyse on datamyrkytyksestä ja se kohdistuu suoraan tiedon infrastruktuuriin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Venäjä ei vaikuta enää vain mielipiteisiin tai uutisvirtaan. Se pyrkii vaikuttamaan dataan, algoritmeihin ja tekoälyjärjestelmiin. Tämä huomioitava Suomessa, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Limnellin mukaan datamyrkytys tarkoittaa, että verkkoon syötetään järjestelmällisesti ja massiivisesti harhaanjohtavaa sisältöä, jotta hakukoneet ja AI-järjestelmät alkavat käsitellä sitä normaalina tietona.

– Kun määrällinen ylivoima syntyy, syntyy näennäinen uskottavuus ja ”oma totuus” vahvistuu.

Poimintoja videosisällöistämme

Kansanedustaja kertoo, että Venäjän ns. Pravda-verkosto on tuottanut valtavia määriä eri kielisiä artikkeleita, jotka toistavat Kremlin narratiiveja.

– Tavoite ei ole pelkästään yleisö. Ensisijainen kohde on tietoympäristö itse ja sen rakenteet, joita tietoisesti myrkytetään omalla propagandalla.

– Kun sama sisältö julkaistaan kymmenissä ja sadoissa verkkotunnuksissa, hakurobotit indeksoivat sen, tietokannat tallentavat sen ja tekoälyjärjestelmät voivat viitata siihen lähteenä. Vale ei enää ole yksittäinen väite. Se muuttuu dataksi, Limnell jatkaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän katsoo, että Suomelle tämä on selvä turvallisuuskysymys.

– Kun kansalaiset, toimittajat ja päättäjät käyttävät tekoälyä tiedonhaun välineenä, Venäjän vaikuttaminen kohdistuu keskustelun sijaan siihen järjestelmään, joka tuottaa tekoälyn vastaukset.

– Datamyrkytys on osa modernia hybridivaikuttamista. Tarvitsemme läpinäkyvämmät lähdeviitteet, selkeät linjaukset julkishallinnon AI-käytölle ja medialukutaidon 2.0. Muuten Venäjä ei tarvitse megafonia. Se tarvitsee vain datavirran, Limnell kirjoittaa.

Venäjän valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna huomattavasti suurempi kuin viralliset luvut kertovat.
Tiedustelulennoilla seurattiin Venäjän pohjoisen laivaston keskeisiä kohteita Kuolan niemimaalla.
Izdelije-30-ohjuksesta on pyritty tekemään edullinen ja helposti valmistettava.
Mainos