Noora Fagerström: Hankintalaki avaa 40 miljardin ostot kilpailulle

Hallitus antoi esityksensä hankintalain uudistamisesta eduskunnalle torstaina.
Hallitus antoi esityksensä hankintalain uudistamisesta eduskunnalle torstaina., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Hallitus antoi esityksensä hankintalain uudistamisesta eduskunnalle torstaina., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerström muistuttaa, että hankintalain uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut taata paremmat mahdollisuudet yrittäjille ja pk-yrityksille. Hallitus antoi esityksensä hankintalain uudistamisesta eduskunnalle torstaina.

– Nykyinen hankintajärjestelmä on monin paikoin raskas ja vaikeasti lähestyttävä erityisesti pk-yrityksille. Yhä suurempi osa julkisista hankinnoista on tehty kilpailuttamatta niin sanotuilta inhouse-yhtiöiltä, mikä on sulkenut markkinoita yksityisiltä toimijoilta eli paikallisilta yrityksiltä, Fagerström toteaa tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hankintalakia uudistetaan, koska julkiset hankinnat ovat yksi Suomen talouden suurimmista kokonaisuuksista. Vuosittain valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ostavat tavaroita ja palveluita noin 40 miljardilla eurolla veronmaksajien rahoilla.

– Kyse on suomalaisten yhteisistä varoista. Meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä, että jokainen veroeuro käytetään mahdollisimman järkevästi, avoimesti ja vaikuttavasti, Fagerström muistuttaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kansanedustajan mukaan hankintalain uudistuksella lisätään kilpailua julkisissa hankinnoissa, parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin ja estetään hankintalain kiertäminen keinotekoisilla järjestelyillä.

Keskeinen uudistus on 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus sidosyksiköille, joka varmistaa, että kilpailuttamatta hankittavat palvelut perustuvat aitoon määräysvaltaan, eivät näennäisiin pienomistuksiin.

– Kun markkinat avautuvat, syntyy uusia mahdollisuuksia yrittäjille, työllisyys paranee ja palvelut tuotetaan tehokkaammin. Uudistus vahvistaa merkittävällä tavalla julkisten hankintojen, eli kansalaisten veroeurojen käytön läpinäkyvyyttä, Fagerström sanoo.

Jouni Ovaska tiedustelee, haluaako SDP ydinenergialain suhteen erilaista politiikkaa vai erilaista päätöksentekoprosessia.
Tasavallan presidentin mukaan Suomen pitää olla täysimääräinen liittokunnan jäsen ilman minkäänlaisia rajoituksia.
Mainos