Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaan Venäjän talouden hermoon on osunut isku, jota Kreml ei osannut odottaa.
Hän viittaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätökseen laajentaa pakotteita öljyteollisuutta vatsaan.
Kiina ja Intia ovat jo päättäneet vähentää venäläisen raakaöljyn ostoja ja maksaa niistä omilla valuutoillaan, mikä kaventaa Kremlin valuuttapuskureita. Presidentti Vladimir Putinin rauhanpuheet viittaavat siihen, että hän yrittää ostaa epätoivoisesti aikaa.
– Putin tietää, että kun öljyyn kosketaan, Venäjän selkäranka horjuu, Henri Vanhanen kirjoittaa Iltalehden vieraskynässä.
Asiantuntija huomauttaa, ettei Kreml ole saavuttanut tavoitteitaan sodan neljännen vuoden kynnyksellä. Se ei ole vallannut yhtään suurta kaupunkia sitten vuoden 2022. Venäjän joukot ovat saaneet haltuunsa vain noin 1 400 neliökilometriä uutta aluetta koko vuoden aikana.
– Etenemistahti on noin 13 neliökilometriä päivässä, mikä on nykyaikaisessa sodankäynnissä erittäin hidasta. Jokaisesta pienestä edistysaskeleesta maksetaan tuhansilla kaatuneilla, Vanhanen sanoo.
Vuotaneiden tietojen perusteella Venäjä menettää keskimäärin 35 000 sotilasta kuukaudessa. Vapaaehtoisia on yhä vaikeampi löytää rintamalle.
Vladimir Putin on tietoinen siitä, että liikekannallepanon jatkaminen olisi poliittinen riski. Työvoimapula vaivaa teollisuutta ja palvelualoja, inflaatio syö ostovoimaa ja koko yhteiskunta elää sotatalouden varassa.
– Valtionvelka kasvaa, korkotaso on 16,5 prosenttia ja bensiiniä puuttuu viidennes maan kysynnästä. Ukrainan drooni-iskut öljynjalostamoihin ja logistiikkaketjuihin ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Tämä ei ole voittavan maan talouden kuva, Henri Vanhanen sanoo.