Euroopan itärajalle kaavaillun droonimuurin tarkkaa toteutusta on vielä syytä hioa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen opettaja, kapteeni Aleksanteri Sirén Ilta-Sanomille. Kattavan, ilmatilanvalvontaan ja ilmatorjuntaan nojaavan järjestelmän rakentaminen on haastavaa, hän arvioi. Liian suurta palaa ei kannata haukata, Sirén, sillä muuria voi vahvistaa jälkikäteenkin.
Droonimuuria esitti EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen venäläisdroonien tunkeuduttua Puolan ilmatilaan syyskuussa. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas kertoi aikaisemmin tällä viikolla droonipuolustuksen olevan toimintavalmiudessa vuoden 2027 loppuun mennessä, uutisoi BBC.
Droonimuuri, niin kuin sen on Ukrainassa toteutettu, on Sirénin mukaan lupaava idea.
– Monikerroksinen sensoriverkosto, joka mahdollistaa kaikenlaisen ilmassa lentävän tunnistamisen – sellainenhan olisi erittäin hyvä.
Kaikkien maa- ja merirajojen sekä sisäisten alueiden valvonta on kuitenkin haastavaa jo resurssisyistä, hän huomauttaa, viitaten Tanskassa tehtyihin lukuisiin viimeaikaisiin droonihavaintoihin. Sataprosenttinen turva edellyttää sataprosenttista valvontaa, Sirén toteaa.
Sirénin mukaan Suomi on muiden Venäjän eurooppalaisten naapureiden tavoin kuitenkin varautunut ilmatilan valvontaan, ja suomalaisella puolustusteollisuudella on hänestä hyvät edellytykset kehitellä sensoreita muun Euroopan käyttöön.
Droonimuuri, viralliselta nimeltään eurooppalainen droonipuolustusaloite, on osa komission jäsenmaille ehdottamaa puolustustiekartan Euroopan sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamiseksi. EU-johtajat tulevat käsittelemään tiekarttaa huippukokouksessaan ensi viikolla.