Vaikka Puolaan kohdistettu venäläisten droonien ilmatilaloukkaus on saanut osakseen poikkeuksellisen paljon huomiota, kyse oli ukrainalaistutkija, professori Alina Zubkovytšin mukaan vain viimeisimmästä vaiheesta Vladimir Putinin pitkään jatkuneissa toimissa, joiden tavoitteena on sekä testata Naton päättäväisyyttä että pelotella eurooppalaisia johtajia.
– Säännöllisten Naton ilmatilaan tunkeutumisten lisäksi Venäjä on syyllistynyt myös tuhansien eurooppalaisten lentojen häirintään laajamittaisella gps-häirinnällä. Ellei länsi reagoi päättäväisesti, Venäjä jatkaa eskalointia, Zubkovytš sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Jokainen uusi operaatio on koepallo. Jos venäläiset droonit voivat ylittää Puolan rajan esteettä, seuraava vaihe voi olla se, että ohjuksia alkaa iskeytyä Naton alueelle ”vahingossa”, hän toteaa.
Puolaan kohdistunut räikeä ilmatilaloukkaus on herättänyt henkiin aikaisemman keskustelun Naton tuella perustettavasta lentokieltoalueesta Ukrainan ylle. Muun muassa Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski on ilmaissut ajatukselle tukensa ja todennut, että Ukrainan suojaaminen Venäjän drooni- ja ohjusiskuilta toimisi myös ensimmäisenä puolustuslinjana muulle Euroopalle.
– Tästä on keskusteltu Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien, mutta se ei ole toistaiseksi saanut varteenotettavaa kannatusta, koska lännessä pelätään laajamittaista eskalaatiota, Zubkovytš muistuttaa.
Eurooppa voisi kuitenkin hänen mukaansa minimoida lentokieltoalueeseen liittyvän eskalaatioriskin pidättymällä hävittäjiensä lähettämisestä Ukrainan ilmatilaan ja keskittymällä lisäämään ilmatorjuntajärjestelmien määrää Länsi-Ukrainassa. Osa järjestelmistä voisi toimia myös esimerkiksi Puolasta käsin, eikä niitä tarvitsisi lainkaan sijoittaa Ukrainan maaperälle.
Hankkeeseen osallistuvat maat voisivat myös lisätä tukeaan Ukrainan omien monitasoisten ilmapuolustusjärjestelmien ja droonien torjuntakyvyn kehittämiseen. Tällainen lähestymistapa vahvistaisi Zubkovytšin mielestä Euroopan omaa turvallisuutta ilman, että Naton lentäjiä jouduttaisiin lähettämään taisteluun.
– Ilmapuolustusjärjestelmien vahvistaminen ei neutraloisi kokonaan Venäjän uhkaa, mutta se voisi luoda huomattavasti turvallisemmat olosuhteet niin miljoonille ukrainalaisille kuin EU-naapurimaiden kansalaisille. Moskova toki vastustaisi Euroopan uutta panostusta, mutta Kremlin olisi vaikea vakuuttavasti väittää, että venäläisten droonien ja ohjusten torjuminen olisi kansainvälinen aggressio, Zubkovytš sanoo.
– Nyt pitäisi olla täysin selvää, että (Vladimir) Putin jatkaa eskalaatiota, kunnes hänet pysäytetään. Kremlin diktaattorin imperialistiset tavoitteet ulottuvat paljon Ukrainan valloittamista pidemmälle. Tavoitteidensa saavuttamiseksi hän pyrkii heikentämään Naton uskottavuutta ja jakamaan Euroopan. Päättäväinen satsaus ilmapuolustukseen, Ukrainan osaamisen hyödyntäminen ja alueellisen yhteistyön syventäminen voivat auttaa turvaamaan Euroopan turvallisuuden. Jos länsimaiset johtajat epäröivät yhä, Putin rohkaistuu entisestään ja Venäjän pysäyttämisen hinta nousee, Zubkovytš varoittaa.