Henriina Rantala kertoo joutuneensa ”nuorena naisena vihapuheen kohteeksi lukuisia kertoja”.
– Sosiaalisessa mediassa saamani viestit ovat täysin ala-arvoisia ja henkilökohtaisuuksiin meneviä, ei politiikkaan keskittyviä. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että nämä kommentit tulevat miehiltä. En näe niissä mitään muuta tarkoitusta, kuin yrityksen hiljentää. Naisviha kytee edelleen ja vaikka usein puhutaankin, että “ei kaikki miehet”, niin todellisuudessa liian moni, huomauttaa Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Rantala.
Nea Hakala taas sanoo vihapuheen kaventavan ”naisten elintilaa” ja vaikuttavan siihen, ”ketkä osallistuvat päätöksentekoon”.
– Tämä on koko yhteiskunnan ongelma. Niin kauan kun ‘’hyvien äijien’’ annetaan temmeltää somekommenteissa eikä siihen puututa omissa yhteisössä, on turha ihmetellä, miksei yhteiskunnalliseen keskusteluun haluta osallistua. Mies: kuinka usein keskeytät Markun, kun hän puhuu politiikasta tai sanot, että älä poika höpötä? Kerrot, että muuten olisit samaa mieltä, mutta ilmaisit asiasi väärin? Et varmaan koskaan, mutta näin on käynyt minulle, monesti’, sanoo Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Hakala.
Kannanoton kirjoittajien mukaan ”tilanne on vielä pahempi vähemmistöön kuuluville naisille”.
– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen tai toimintakyvyn haasteiden kanssa elävät tytöt saavat osakseen enemmän häirintää. Suhteessa eniten vihapuhetta ja häirintää kokevat etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Niin kauan, kun vihapuheen annetaan jatkua, demokratia ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan eivät toteudu. Naiset ja vähemmistöt ovat yhä aliedustettuina politiikassa eikä suunta muutu, ellei yhteiskunta, puolueet ja yhteisöt kykene puuttumaan vihapuheeseen.