Puolustusministeriö esti Suomessa viime vuonna 17 kiinteistökauppaa, jossa ostaja tuli EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta, kertoo Uutissuomalainen. Määrä on suurin ainakin neljään vuoteen. Toissa vuonna kielteisiä lupapäätöksiä tehtiin kolme ja sitä edellisenä vuonna kaksi.
Puolustusministeriössä päätökset tehdään kiinteistörekisteriyksiköittäin. Yksi yksikkö tarkoittaa maa- tai vesialuetta, jolla on oma kiinteistötunnuksensa.
Puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön asiantuntija Jesse Kosonen kertoo Uutissuomalaiselle, että yhteen kauppaan voi sisältyä useita kiinteistörekisteriyksikköjä, mikä voi selittää tilastollista nousua.
Viime vuoden kielteisistä päätöksistä yhdeksän tehtiin venäläisille ja kaksi hakijoille, joilla Venäjän kansalaisuus on ollut toisena kansalaisuutena. Toiseksi eniten kielteisiä päätöksiä tehtiin Sveitsin kansalaisille, joista yhdellä oli myös Venäjän kansalaisuus. Vuosina 2022 ja 2023 kielteisten päätöksien saaneilla henkilöillä oli kaikilla Venäjän kansalaisuus.
Lain mukaan kaikkien EU- ja ETA-¬maiden ulkopuolelta tulevien kiinteistönostajien tulee hakea lupa puolustusministeriöltä.
Kiinteistön hankinnalle ei anneta lupaa, jos ei voida poissulkea hankinnan uhkaavan kansallista turvallisuutta tai vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista tai rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista.