Palvelualojen työnantajat tarvitsevat osaajia, joilla on taitoa luoda erinomaisia asiakaskokemuksia. Näihin taitoihin kuuluvat asiakaslähtöisyys, tiimityöskentelykyky ja myönteinen asenne. Lisäksi korostuvat ruotsin kielen taito sekä digitaidot, kuten toimisto-ohjelmistojen sujuva hallinta.
Palvelualojen työnantajat Paltan, Kaupan liiton ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan osaamistarpeiden pilottihankkeessa selvitettiin, millaista osaamista palvelualoilla tarvitaan. Työnantajien tarvitsemaa osaamista selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa työpaikkailmoituksista tekoälyä avuksi käyttäen. Palvelualojen osaamistarpeita on selvitetty aiemmin kysely- ja haastattelututkimuksilla.
– Paitsi että saimme työpaikkailmoituksista arvokasta tietoa työnantajien tarpeista, tiedon kerääminen tekoälyavusteisesti mahdollisti meille kolmen toimialan osaamistarpeiden tarkastelun ja vertailun. Paltan edustamista aloista selvityksessä mukana oli taloushallintoala, joka on keskeinen yhteistyökumppani muille palvelutoimialoille. Lisäksi taloushallintoala on raportoinut talous- ja palkkahallinnon asiantuntijoiden osaajapulasta sekä haasteista löytää riittävästi digitaalisten taloushallinnon ratkaisujen kehittäjäosaajia, Palvelualojen työantajat Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet painottaa tiedotteessa.
Erinomaisen asiakaskokemuksen luominen on keskeistä kaikilla palvelualoilla, erityisesti kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kohtaamista sisältävissä tehtävissä.
Palvelualojen työntekijöiden taidoissa painottuivat asiakaspalveluun liittyvät taidot, kuten asiakaslähtöisyys, tiimityö- ja yhteistyötaidot sekä myönteinen asenne. Lisäksi vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen korostui.
– Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että vaikka toimialat kehittyvät, palvelualoille perinteisinä nähdyt osaamiset säilyttävät merkityksensä. Asiakaspalveluun liittyvät taidot ovat peruspilareita, jotka kantavat läpi muutosten. Vastuullisuus ja kestävä kehitys puolestaan varmistavat, että palvelut vastaavat sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan koulutuspoliittinen asiantuntija Katri Jakosuo kiteyttää.
Kun tarkastellaan työssä tarvittavaa kielitaitoa, englannin lisäksi ruotsin kielen osaaminen nousee esiin tärkeänä taitona.
– Palveluita tarjotaan kaikkialla Suomessa, joten usein palvelun tarjoaminen suomen kielen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi on tärkeää. Asiakkaat arvostavat palvelua omalla kielellään, ja saadulla palvelulla on suuri merkitys asiakaskokemukseen, kertoo Kaupan liiton koulutusasiantuntija Moona Naakka.
Kielitaitoa tarvitaan luonnollisesti myös muissa kuin asiakaspalveluun liittyvissä tehtävissä. Erityisesti ruotsin kielen korostuminen aineistossa kertoo vahvaa viestiä siitä, että toinen kotimainen kieli nähdään merkittävänä osaamisena, joka myös halutaan nostaa konkreettisesti esille työpaikkailmoituksissa.
– Kaupan alan yrityksiltä on viime aikoina kuultu viestiä ruotsinkielisten työntekijöiden osaajapulasta. Haluamme yhteisesti korostaa, ettei työelämässä odoteta täydellistä ruotsin kielen taitoa. Tärkeintä on rohkeus käyttää kieltä ja tuoda kielen osaaminen esille jo rekrytointitilanteessa, Naakka jatkaa.
Toimisto-ohjelmiin liittyvät osaamistarpeet korostuivat kaikilla toimialoilla. Toimisto-ohjelmilla tarkoitetaan ohjelmia, joita käytetään päivittäisessä työskentelyssä. Erityisesti Microsoft Officeen liittyvät taidot nousivat esille aineistossa. Myös sähköpostin käyttöosaaminen korostui useassa työpaikkailmoituksessa.
Paltan ja Kaupan liiton aineistoista nousivat esiin yhtäläisinä osaamisalueina ohjelmointikielet, liiketoimintajärjestelmät, pilvipalvelut ja ohjelmistokehitys.
Myös tietoturva-asioihin liittyvä ymmärrys on tärkeää kaikilla toimialoilla ja kaikissa tehtävissä, mutta se ei yllättäen noussut esille erityisesti tässä aineistossa. Työelämää merkittävästi muovaava tekoäly ei kuitenkaan vielä noussut esiin osaamistarpeena selvityksen kohteena olleissa vuoden 2023 työpaikkailmoituksissa.
Selvitys toteutettiin tarkastelemalla alojen yritysten osaamistarpeita vuoden 2023 työpaikkailmoituksista. Aineiston keruun toteutti Headai Oy kognitiivista tekoälyä hyödyntäen.
LUE MYÖS:
Yhä useampi asiakaspalvelija ei puhu suomea – voiko vaatia palvelua omalla kielellään?