Näin Kreml teki ydinaseilla uhkaamisesta toimivan aseen sodankäyntiin

Länsi ei ole toistaiseksi pystynyt riittävällä tavalla vastaamaan Venäjän strategiaan.
Venäjän sukellusveneestä laukaistavan mannertenvälisen Bulava-ohjuksen koelaukaisu. / mil.ru
Venäjän sukellusveneestä laukaistavan mannertenvälisen Bulava-ohjuksen koelaukaisu. / mil.ru

Ydinaseilla uhkaamisesta on tullut Venäjän hyökkäyssodan pysyvä taustakulissi Ukrainaa vastaan.

On ilmiselvää, että sen avulla presidentti Vladimir Putin pitää yllä venäläisten sotaisaa mielialaa, mutta myös varsin onnistuneesti rajoittaa lännen sotilasavun määrää ja laatua Ukrainalle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ydinaseretoriikassa näkyy kolme kerrosta: kriisi- ja taustalausunnot (propaganda) ja doktriini. Kriisilausunnot liittyvät yleensä epävarmuuden luomiseen tai Venäjän sotilaallisiin epäonnistumisiin. Ne tulevat suoraan Putinilta, ja niiden tarkoitus on pääasiassa varoittaa länttä siitä, että Kreml ei anna Venäjän asevoimien hävitä.

Säännöllisiä taustalausuntoja jakelevat sotaintoiset venäläispoliitikot, kuten ulkoministeri Sergei Lavrov tai turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ex-presidentti Dmitri Medvedev. Retoriikka ja uutiset erilaisten ohjusten kokeiluista on suunnattu pääasiassa kotimaiselle yleisölle, ja niillä tähdätään ydinaseiden käytön normalisointiin.

Tällä toiminnalla on ollut havaittava vaikutus: huhtikuusta 2023 marraskuuhun 2024 niiden venäläisten osuus, joiden mielestä Venäjällä on oikeus käyttää ydinasetta Ukrainassa, on kasvanut 29 prosentista 39 prosenttiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Doktriinikerros sisältää Kremlin julkista keskustelua, joissa ydinasedoktriinia muokataan siihen suuntaan, jossa ydinaseilla uhkaamisesta tehdään pysyvä tekijä tavanomaisin asein käytävässä sodassa ja vihollisen pelottelussa.

Kremlin ydinaseilla uhkaaminen tehoaa: Ukrainan läntiset liittolaiset ovat tunteneet pakottavaa tarvetta äärimmäiseen varovaisuuteen antamansa avun määrässä ja laadussa, mikä on jo antanut Vladimir Putinille mahdollisuuden rakentaa ja järjestää sotakoneistonsa uudelleen hyökkäyssodan epäonnistuneen alun jälkeen. Hän on käytännössä luonut uuden hybridimallin konventionaalisesta sodankäynnistä, jota käydään nyt jatkuvan, rajatun ydinsodan uhan alla.

Samaa mallia voitaisiin käyttää myös Venäjän mahdollisessa hyökkäyksessä Euroopan Nato-maita vastaan. Toistaiseksi länsi ei ole pystynyt riittävällä tavalla vastaamaan Kremlin strategiaan, vaikka Kremlin retorisen ydinase-eskalaation nähdäänkin jo menneen ylikierroksille.

Samaan sairaalaan sijoitettiin toisinajattelijoita Neuvostoliitossa.
Virallisesti kyse on turvallisuussyistä. Pelkona on kuitenkin Kremlin kiristyvä ote internetistä.
Sota Ukrainassa ei ole arvion mukaan heikentänyt Kremlin kykyä uhata länttä.
Mainos