Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle valmistui etuajassa.
– Hallitus viimeisteli budjettiesityksen nopeasti ja päättäväisesti toimintaympäristössä, jossa on paljon haasteita, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa tiistai-iltana.
Haasteilla hän viittasi muun muassa Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa ja kiristyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Näillä tekijöillä on vaikutusta siihen, miksi talous ei ole lähtenyt kasvuun.
Ensi vuoden budjetti tulee olemaan 12 miljardia euroa alijäämäinen. Orpo painotti, että ilman sopeutustoimia alijäämä olisi 16 miljardia.
– Näillä toimilla velkasuhteen kasvu taittuu vuonna 2027 eli hallituskauden loppupuolella, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi.
Hän kuitenkin lisäsi, että mikäli samanlaista talouspolitiikkaa ei jatketa myös ensi vaalikaudella, valtion velkaantuminen kääntyy jälleen kasvuun.
– Tätä [talouspolitiikkaa] tulee jatkaa määrätietoisesti myös seuraavalla hallituskaudella, Purra sanoi.
Ensi vuoden budjetin keskeisiä säästökohteita ovat hyvinvointialueiden tehtävä- ja asiakasmaksumuutokset (-290 miljoonaa euroa), varsinainen kehitysyhteistyö (-135 miljoonaa), kotouttamiskorvaukset (-58 miljoonaa), ammatillinen koulutus (-100 miljoonaa, josta valtion osuus 42,6 miljoonaa), sairauspäivärahajärjestelmän muutos (-60 miljoonaa), lääkekorvaukset (-60 miljoonaa) ja valtionhallinnon toimintamenot (-274 miljoonaa).
Purra korosti, että monet hallituksen päätöksistä tulevat voimaan asteittain ja toimien vaikutukset ovat nähtävillä viiveellä.
Hänen mukaansa valtion velkojen korkomenot tulevat olemaan ensi vuonna lähes 3,2 miljardia euroa.
Julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan
Hallitusohjelmassa hallitus linjasi julkisen talouden vahvistamisesta kuudella miljardilla eurolla. Kevään kehysriihessä hallitus teki päätökset kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Nämä päätökset pannaan nyt toimeen. Vuoden 2024 budjettiriihessä ei tehty päätöksiä uusista sopeutustoimista.
Hallitus seuraa aktiivisesti yhdeksän miljardin euron kokonaisuuden toteutumista ja reagoi tarvittaessa korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta tasosta. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on hallituksen mukaan oleellista, että hyvinvointialueiden menojen kasvu taittuu. Hallitus tukee ja ohjaa hyvinvointialueita löytämään keinot, joilla palvelut turvataan ja rahat ja henkilöstö saadaan riittämään.
Myös kokonaisveroaste nousee vuonna 2025 aiemmin päätettyjen sopeutustoimien seurauksena. Purra huomautti, että korotuksista huolimatta kokonaisveroaste on alhaisempi kuin edellisellä vaalikaudella.
Suomen talous on toipumassa taantumasta. Kasvun virkoamisesta on hallituksen mukaan merkkejä, jotka on hyödynnettävä. Hallitus vauhdittaa toimillaan kasvun käynnistymistä. Hallitus panee talouden perustaa kuntoon uudistamalla työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja verotusta. Hallitus sujuvoittaa luvitusta, purkaa byrokratiaa, edistää reilua kilpailua markkinoilla, turvaa puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Koko Suomen saavutettavuutta parannetaan investoimalla raiteisiin, tiestöön ja purkamalla korjausvelkaa.
Kevään kehysriihessä hallitus päätti uusista kasvua vauhdittavista toimista. Näitä ovat muun muassa verohyvitys suurille teollisille investoinneille, Teollisuussijoitus Oy:n pääomitus 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025 sekä Fingridin ja Gasgridin pääomitus niin, että energiaverkot mahdollistavat isotkin investoinnit kaikkialla Suomessa. Hallitus hakee ennakkoluulottomasti myös uusia toimia kasvun kiihdyttämiseksi kevään 2025 puoliväliriiheen mennessä.
Hallitus huolehtii tiukassakin taloustilanteessa Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Rajavartiolaitoksen ja poliisin resursseja vahvistetaan edelleen.
Suomi huolehtii Nato-velvoitteistaan. Hallitus panostaa Nato-jäsenyyteen osoittamalla resurssitarpeisiin yhteensä 67 miljoonan euron lisämäärärahan, jolla rahoitetaan Naton läsnäolon vahvistamista Suomessa.
Katsetta keskitetään myös lapsiin ja nuoriin: hallitus esimerkiksi toteuttaa nuorten terapiatakuun ja esittää rahoitusta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen ja lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo: Emme ole jakamassa rahaa, vaan sopeuttamassa julkista taloutta