Suosittua veroetuutta halutaan laajentaa – ”asumismuodolla ei pitäisi olla merkitystä”

Laajentamisella nähdään vahvistettavan rakennusten energiatehokkuutta.
Rivitaloja Kartanonkoskella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Rivitaloja Kartanonkoskella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Mika Hokkanen ja Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kokevat, että kotitalousvähennys tulisi ulottaa taloyhtiöiden remontteihin.

Tällä hetkellä huoneiston omistaja saa kotitalousvähennyksen vain sellaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa vain pientä pintaremonttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Omakotitalossa asuva voi hyödyntää kotitalousvähennystä kaikenlaisissa remonteissa. Noin puolet suomalaisista asuu kuitenkin kerros- tai rivitaloissa. Asumismuodolla ei pitäisi olla merkitystä tällaisen veroedun saamisessa, he sanovat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

He kertovat, että SP-kodin ja Nooa Säästöpankin vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan vuosikymmeniä kerrostaloasunnossa asuva menettää omakotitaloasujaan nähden tuhansia ja jopa kymmeniätuhansia euroja kotitalousvähennyksen epäoikeudenmukaisen jakautumisen takia.

He myös huomauttavat, että talotekniikka-ala on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia euroa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille kasvattaisi korjausmarkkinan arvoa ja kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä. Uudistus myös vahvistaisi asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta, he sanovat

Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallituskauden aikana selvitetään kotitalousvähennyksen laajentamista.

– Syyskuun alussa kokoontuvassa hallituksen budjettiriihessä pitää tehdä päätös selvitystyön käynnistämisestä. Selvitystyössä on oltava mukana valtiovarainministeriön lisäksi ympäristöministeriö, jotta arvioidaan uudistuksen hyödyt myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta, he toteavat.

Kevätsiivouksen kanssa ei kannata hätäillä.
Marginaaliverojen lasku lisää tutkitusti aktiivisuutta ja tukee talouskasvua, Susanne Päivärinta sanoo.
Mainos