Ruoan hinta kääntyi laskuun

Elintarvikkeiden hinnat kääntyivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä laskuun ja myyty määrä nousi kasvuun.
Arla Ingmanin tuotetta maitohyllyssä. LEHTIKUVA / JARNO MELA
Arla Ingmanin tuotetta maitohyllyssä. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten päivittäistavaramyynnin arvo tammi-maaliskuussa oli 5,4 miljardia euroa, josta elintarvikkeiden osuus oli 3,6 miljardia euroa. Viime vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna päivittäistavaramyynnin arvo kasvoi 4,0 prosenttia ja elintarvikkeiden myynnin arvo kasvoi 3,5 prosenttia.

Myynnin arvoltaan yksittäisistä tuoteryhmistä erottuivat uuteen kasvuun palanneet valmisateriat ja valmiit ruoka-annokset sekä alkoholittomat oluet. Valmisruokien myynnin arvo oli 13,9 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Alkoholittomien ja samaan tuoteryhmään kuuluvien vähäalkoholisten oluiden myynnin arvo kasvoi 27,7 prosenttia.

Elintarvikkeiden hinnat laskivat alkuvuodesta 0,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Elintarvikkeiden myynnin määrä kasvoi 4,0 prosenttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ensimmäisen vuosineljänneksen tilastossa näkyy kaksi rakenteellista muutosta. Elintarvikkeiden hinnat laskivat ja myynnin määrä nousi. Hintojen lasku piristää myynnin kasvua, Päivittäistavarakauppa ry:n vt. toimitusjohtaja Ilkka Nieminen kiteyttää.

Pellervon taloustutkimus PTT:n elokuussa toteutettu ja viime kuussa julkaistu kyselytutkimus kertoi kuluttajien olevan erittäin hintatietoisia ja ruoan hinnan ohjaavan päätöksentekoa kaikissa tuloluokissa. Vastaajista yli 70 prosentille hinta oli keskeisin ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Kolmannes vastaajista piti tärkeänä sitä, että tuote on tarjouksessa.

– Hinnan vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin on suuri. Oli tärkeää, ettei hallitus kehysriihessä nostanut ruoan arvonlisäveroa. Yleisen arvonlisäveron nousu sekä makeisten ja virvoitusjuomien veronkorotukset tulevat kuitenkin tuntumaan ikävästi kuluttajan kukkarossa, Nieminen sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja jää eläkkeelle toukokuussa.
Rahaministerin mukaan harvat ovat valmiita säästämään omistaan.
Lisätyöstä saadusta korvauksesta suurin osa voi mennä veroihin.
Mainos