Ukraina on moukaroinut kevään mittaan öljynjalostamoita ja muita teollisuuskohteita eri puolilla Venäjää. Uusilla pitkän kantaman räjähdelennokeilla tehtyjen iskujen tarkoituksena on heikentää Venäjän taloutta ja maan asevoimien kykyä jatkaa sotatoimiaan.
Tanskan puolustusyliopiston sotilasasiantuntija Anders Nielsen huomauttaa, että öljytuotteiden tuotanto on vähentynyt Venäjällä jo 12–14 prosenttia.
Vientikielto on ollut voimassa maaliskuun alusta lähtien. Venäjä joutuu tuomaan öljytuotteita Valko-Venäjältä ja neuvottelee asiasta parhaillaan Kazakstanin kanssa.
Nielsenin mukaan näiden tietojen valossa on mahdollista, että Venäjä kärsii jo jonkinasteisesta polttoainepulasta. Öljynjalostamot muuttavat öljyä bensiiniksi, dieseliksi, lentopetroliksi ja muiksi polttoainetuotteiksi. Laitokset ovat haavoittuvia kohteita, joiden korjaaminen kestää usein kuukausia lennokki-iskujen jälkeen. Ilmatorjunta ei ole pystynyt suojaamaan edes strategisesti tärkeitä laitoksia.
Monet Venäjällä sijaitsevista öljynjalostamoista ovat länsimaisten yhtiöiden rakentamia. Korjaustyöt voivat olla haastavia pakotteiden luoman komponenttipulan vuoksi.
Anders Nielsen ennakoi Kremlin joutuvan tekemään vaikeita päätöksiä polttoaineen jakelusta asevoimien ja siviilisektorin välillä. Jos iskut jatkuvat, näkyvät toimitusvaikeudet ensin siviilipuolella. Tämä voi vauhdittaa inflaatiota ja johtaa polttoaineen hinnannousuihin.
Venäjän talousjärjestelmä on ollut sodan vuoksi kovan paineen alla. Jos Ukraina pystyy jatkamaan iskuja ja tuottamaan niillä merkittäviä vahinkoja, voi tilanne kärjistyä entisestään. Nielsenin mukaan lennokki-iskuja voi pitää oikeutettuina, koska öljylaitoksia käytetään myös asevoimien huoltamiseen.