Venäjän massiivisessa ohjushyökkäyksessä Ukrainaan sunnuntaiaamuna 24. maaliskuuta 2024 yksi risteilyohjus lensi Puolan ilmatilassa 39 sekuntia matkallaan kohti maaliaan Ukrainan Lvivissä. Puolan puolustusministeriön mukaan maan ilmavoimien sotilaskoneita hälytettiin ilmaan.
On erikoista, että Puolan asevoimat kyllä havaitsi venäläisohjuksen, mutta ei ampunut sitä alas. Varapääministeri ja kansallisen puolustuksen ministeri Władysław Kosiniak-Kamysz selitti, että ohjusta ei ammuttu alas, koska sitä ei ollut suunnattu mitään kriittistä kohdetta vastaan Puolassa. Samanlaisten tapausten vuoksi Puola kuitenkin vahvistaa ilmapuolustusjärjestelmiään.
Puolalainen OSINT-analyytikko Jarosław Wolski tarjosi yksityiskohtaisempia selitysvaihtoehtoja X:ssä:
1. Jos valmistautuu ampumaan alas ilmamaaleja, pitää asianomaiset ilmatilan alueet sulkea lentoliikenteeltä onnettomuuksien välttämiseksi. Puolalla ei ole tällä hetkellä varaa tähän, koska maan 66 lentokentän sulkeminen aiheuttaisi sille taloudellisia tappioita. Jos Ukrainan raja-alueen taivas suljettaisiin hävittäjälentokoneilta, venäläisohjusten uhka olisi vieläkin suurempi.
2. Jos Venäjän H-101-risteilyohjus ammuttaisiin alas Puolan ilmatilassa, sen putoavat kappaleet voisivat johtaa siviiliuhreihin.
3. Jos Puola alkaisi ampua alas Venäjän risteilyohjuksia, se paljastaisi maan koko ilmatorjuntajärjestelmän venäläisille.
4. Edes Israelilla ei ole koko maan sataprosenttisesti kattavaa ilmatorjuntajärjestelmää. Pääosan Puolankin tilaamista järjestelmistä odotetaan olevan tulossa vasta vuosina 2028–2035, mihin saakka maan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on ”orastavassa vaiheessa”.
Vertailun vuoksi joulukuussa 2023 Puola selitti silloisen ilmatilaa loukanneen Venäjän ohjuksen rikkomatonta lentoa vain ilmapuolustuksen vajavuudella. Torjuntajärjestelmiä ei ole tarpeeksi eikä myöskään ohjusten havaitsemiseen tarvittavia tutkia.
Ensimmäiset tutkilla varustetut aerostaatit ovat tulossa vuonna 2026 ja ensimmäinen Saab 340 -ennakkovaroituskone saatiin maahan vasta viime syyskuussa. Jotta F-16-hävittäjät voisivat partioida jatkuvasti ohjusten varalta, tarvittaisiin omia ilmatankkauskoneita.
DLACZEGO NIE STRZELAMY DO ROSYJSKICH RAKIET?
To pytanie pada w przestrzeni publicznej za każdym razem kiedy rosyjskie rakiety naruszają naszą przestrzeń powietrzną skracając sobie drogę podczas dolotu w kierunku celów na zachodniej Ukrainie.
Zasadnicze powody są cztery. Od… pic.twitter.com/PkiCjCNGHv— Jarosław Wolski (@wolski_jaros) March 24, 2024
FM @GLandsbergis, in an interview with @MikeEmanuelFox of @FoxNews, shares his insights about the necessity of fighting back against Russia’s aggression. Watch the full interview here https://t.co/uxQ7qTFrcA https://t.co/BDvIekXr0g
— Lithuania MFA | #StandWithUkraine (@LithuaniaMFA) March 25, 2024