Venäjällä julkaistiin torstaina presidentti Vladimir Putinin päätös antaa rahoitusta hankkeelle, joka koskettaa poikkeuksellisen laajaa aluetta. Hankkeen tarkoitukseksi kerrotaan Venäjän omistamien kiinteistöjen juridisen tilanteen kartoitus paitsi nyky-Venäjällä, myös entisen Neuvostoliiton ja sitä edeltäneen keisarillisen Venäjän alueella. Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa itsehallinnollisena suuriruhtinaskuntana vuosina 1809–1917.
Epämääräinen teksti on omiaan herättämään epäluuloa Venäjän naapurimaissa, jotka olivat aiemmin osa Venäjän keisarikuntaa, Neuvostoliittoa tai molempia. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kertoo Helsingin Sanomille uskovansa, että asia voidaan jättää huoletta omaan arvoonsa.
Moshesin mukaan kyse on todennäköisesti valtion rahaa Venäjällä omaan päätyynsä junailevista byrokraateista, joiden puuhista ei ole seurauksia naapurimaille.
– On erittäin epätodennäköistä, että tämän päivän Euroopassa tai maailmassa olisi sellaista tsaarinajan Venäjän entistä omaisuutta, joka ei olisi kirjoilla, Moshes sanoo.
Moshes ei näe, miten Venäjä hyötyisi tuoreesta päätöksestään naapurimaitaan vastaan. Hänen mukaansa valtiosopimukset Suomen ja Neuvostoliiton välillä itsenäistymisen ja sotien jälkeen ovat olleet juridisesti pitkälle meneviä, joten nyky-Venäjän olisi vaikea löytää kiistakapuloita.
Jopa Venäjällä päätös on jäänyt vähälle huomiolle niin mediassa kuin ihmisten keskuudessa.
– Asia ei resonoi mitenkään Venäjän mediassa. Asia on niin vähäpätöinen, etten usko, että yleistä mielipidettä voidaan mobilisoida sen ympärille, Moshes toteaa.
Vähäisen huomion puolesta puhuu se, ettei asiasta ole julkaistu erillistä tiedotetta presidentinkanslian sivuilla englanniksi tai venäjäksi.