Venäjän kansantalouden arvioidaan selviytyneen ennakkoarvioita vähäisemmin vaurioin Ukrainan sotaa seuranneista kansainvälisistä pakotteista.
Kreml on kiihdyttänyt sotatuotantoaan ja onnistunut tuomaan maahan korkeateknologiaa kolmansien valtioiden ja kulissiyhtiöiden avulla.
Kiinteistösektorille muodostunut kupla voi kuitenkin muodostua Venäjän Akilleen kantapääksi. Taustalla ovat hallituksen jakamat edulliset asuntolainat, joita on myönnetty miljardien eurojen arvosta kansan pitämiseksi tyytyväisenä sotatilasta huolimatta.
Wall Street Journal -lehden mukaan Venäjällä myönnettyjen asuntolainojen määrä kasvoi kuluneen vuoden aikana 72 prosenttia yli 63 miljardiin euroon. Velkaraha on nostanut nopeaan tahtiin asuntojen hintoja. Presidentti Vladimir Putin vahvisti viime viikolla, että suosittua ja lapsiperheille suunnattua laina-alennusta jatketaan ainakin ensi vuoden loppuun asti.
Keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on varoittanut toimien vahvistavan inflaatiota. Ohjauskorko kaksinkertaistui kesäkuun jälkeen ja on nyt 16 prosentissa.
Asiantuntijat uskovat ylikuumentuneen talouden johtaneen asuntomarkkinoiden kuplaan. Capital Economics -yhtiön ekonomisti Liam Peach arvioi Kremlin jatkavan nykylinjalla poliittista syistä.
– Mutta sen seurauksena talous on ylikuumentuneessa tilassa. Tämä on riski vakaudelle, Peach sanoo.
Hanke aiheuttaa kasvavia kustannuksia Venäjän valtiolle. Se joutuu korvaamaan pankeille erotuksen 16 prosentin koron ja alennetun kuuden tai kahdeksan prosentin välillä. Ensi vuonna hintalappu nelinkertaistuu 454 miljardiin ruplaan eli yli 4,5 miljardiin euroon.
Venäjän keskuspankissa aiemmin työskennellyt Alexandra Prokopenko uskoo tilanteen kärjistyvän, jos Kreml vähentää nykyisiä tukimaksujaan kotitalouksille. Hänen mukaansa riskit ovat valtavia.
– On epäselvää, kuinka ihmiset pystyvät maksamaan näitä velkojaan kolmen tai viiden vuoden päästä, Prokopenko toteaa.