Venäjän hyökättyä Ukrainaan kohosi everstiluutnantti Joakim Paasikivi nopeasti yhdeksi länsinaapuri Ruotsin eturivin sotakommentaattoreista. Strategian opettajana Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä Paasikivi analysoi yhä ahkerasti rintamatilannetta, mutta SVT:n tuoreessa haastattelussa hän kertoo nyt myös omasta taustastaan ja varusmiespalveluksestaan.
Ruotsissa syntyneellä Paasikivellä on vankat suomalaiset sukujuuret. Hänen isoisänsä isä oli presidentti J. K. Paasikivi, yksi Suomen historian keskeisistä valtiomiehistä. Joakim Paasikiven isoisä kuoli jatkosodan aikana rintamalla, minkä jälkeen ruotsalainen isoäiti muutti lapsineen kotimaahansa.
Tukholmassa varttuneella Joakim Paasikivellä on sukutaustansa takia myös Suomen kansalaisuus. SVT:lle Ruotsin kuuluisimpiin kuuluva upseeri kertoo suorittaneensa varusmiespalveluksensa Suomessa, ruotsinkielisessä Uudenmaan prikaatissa Tammisaaressa. Vaikka komentokieli suomi aiheuttikin nuorelle Paasikivelle aluksi vaikeuksia, hehkuttaa hän nyt kokemustaan.
Ero ruotsalaiseen ajatteluun oli Paasikiven mukaan silmiinpistävä.
– Todellisuus oli siellä välittömän lähellä. Sota oli todellisuutta, ei pelkkä ajatusleikki. Tämä kävi selväksi.
Sotavuodet vaikuttivat vielä vuonna 1960 syntyneen Paasikiven sukupolven ajatteluun ja asenteeseen, hän kertoo.
– Minun isoisäni kuoli rintamalla 1942. Jonkun toisen isoisä oli kertonut siitä, miten hän oli Syvärillä ja kuinka luodit lensivät Laatokalla.
SVT huomauttaa artikkelissaan, että Suomi piti kiinni vahvasta aluepuolustuksesta myös Neuvostoliiton hajottua. Suomessa asepalveluksen suorittaa vuosittain 21 000 varusmiestä, kun luku on Ruotsissa ensi vuonna noin 6000. Kylmän sodan vuosina Ruotsissa palvelukseen astui vuosittain 50 000 henkilöä, SVT kertoo.
Juttua korjattu klo 18.49. Joakim Paasikiven isoisä kuoli rintamalla 1942.