Mitä sanasta Kanadasta tulee ensimmäisenä mieleen? Jääkiekko ja vanhat Kummeli-vitsit, joissa oikea vastaus oli aina Kanada?
– Mutta tiesitkö, että Kanadassa on myös viisi suomalaista vanhainkotia? Suomen tuore Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén kysyy, kun tapaamme suurlähettiläspäivien alla Helsingissä vain pari viikkoa ennen hänen siirtymistään uuteen asemapaikkaansa.
Tieto on yllättävä mutta looginen. Onhan Kanadassa yli 140 000 suomensukuista asukasta.
Syyskuussa Ottawan Suomen lähetystössä työnsä aloittaneella Vilénillä on knoppitieto Kanadasta jo hallussa. Sen sijaan suomalaisten Kanada-tietouden lisääminen ei olisi pahitteeksi. Vaikka Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio ja Suomen tavaravienti Kanadaan on tuplaantunut neljässä vuodessa miljardiin euroon, ei maa nouse juuri meillä otsikoihin.
– Vertaankin usein Kanadaa Norjaan. Se on meidän hyvä ja tärkeä kaveri, mutta jää aina vähän Yhdysvaltojen selän taakse, aivan samoin kuin Norja jää Ruotsin selän taakse, Vilén sanoo.
Kanadan painoarvo Suomen ulkopolitiikassa on kuitenkin kasvamassa. Se näkyy muun muassa hallitusohjelman kirjauksissa. Hallitusohjelmassa on mainittu, että ”suurvaltakilpailun riskienhallinta puoltaa uudenlaista panostamista samanmielisiin kumppaneihin, kuten Australiaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Kanadaan”.
Myös Suomen Nato-jäsenyys syventää Kanadan ja Suomen välistä yhteistyötä. Vilén muistuttaa, ettei Tanska ollut suinkaan ensimmäinen maa, joka ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, vaan se oli Kanada.
– Näillä symboleilla on diplomatiassa ja politiikassa aina merkitystä. Välimme ovat olleet tähänkin asti erinomaiset ja nyt ne entisestään syvenevät. Arvomaailmamme, arvopohjamme ja perusperiaatteemme ovat äärimmäisen samanlaisia, eikä poliittiset suhdanteet kuten esimerkiksi myös Kanadassa edessä olevat vaalit, joiden oletetaan johtavan vallan vaihtoon, heiluta niitä.
Ilmastonmuutos ja alkuperäiskansat myös huomioitava
Kun suurlähettiläs saapuu uuteen asemapaikkaansa, yksi hänen ensimmäisiä tehtäviään on laatia toimintasuunnitelma yhdessä lähetystön henkilöstön kanssa. Suunnittelutyö näyttää olevan jo elokuun puolella hyvällä mallilla, sillä Vilén kaivaa salkustaan luonnospaperin tarkistaakseen joitain faktoja.
– Edessä on äärimmäisen kiinnostava prosessi, koska Suomi on nyt Nato-maa. Oletan, että omalla lähettiläskaudellani Nato-jäsenyyden yhteensovittaminen ja siihen liittyvät mahdolliset kaupalliset intressit tulevat olemaan yhtenä keskeisenä painopisteenä. Lisäksi arktisiin alueisiin liittyvät kysymykset yhdistävät meitä paitsi puolustusstrategisesti, myös ilmastonmuutoksen, alkuperäiskansojen oikeuksien sekä strategisten raaka-aineiden ja tätä kautta myös kaupallisten intressien kautta, Vilén sanoo.
Perehtyminen arktisiin kysymyksiin lienee yksi syy siihen, miksi juuri Jari Vilén lähetettiin Ottawan lähetystön päälliköksi. Hän siirtyi tehtävään Suomen Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden politiikan suurlähettilään paikalta. Tätä ennen hän oli työskennellyt EU-komission arktisten asioiden neuvonantajana.
– Arktisen alueen poliittinen, geostrateginen ja turvallisuuspoliittinen näkökulma kasvaa lähivuosina. Venäjän merkittävin sotilaallinen keskittymä länttä vastaan tulee olemaan Kuolan niemimaa. Nato-jäsenenä myös Suomen on varauduttava arktisen alueen puolustamiseen täysin eri mittakaavassa kuin olemme tehneet sitä aikaisemmin.
Vilénin sanoo, että Suomen kansallisiin tarpeisiin rakennettu puolustuskyky on jo rakennettu pohjoisten alueiden puolustamista varten, mutta Natossa arktinen näkökulma vahvistuu ja alueiden yhteistyö saa uuden merkityksen.
– Venäjän hyökkäys osoitti huoltoreittien tärkeyden. Esimerkiksi Ukrainassa viljanvientiä ei pystytä korvaamaan millään riittävässä mittakaavassa nyt, kun merireitti on käytännössä pois laskuista.
Vilén muistuttaa, että Suomikin on tunnetusti ”saari” eli valtaosa viennistämme ja tuonnistamme kulkee merirahtina.
– Entä jos Itämerellä tapahtuu jotain? Tällöin ratkaisevaa on, että saamme siirrettyä merirahdin Norjan Narvikin tai Ruotsin Göteborgin satamasta Ruotsin läpi Suomeen. Tällöin pohjoiset rautatie-, satama- ja lentokenttäyhteydet ovat aivan keskeisessä asemassa, Vilén sanoo.
Myös siirtyminen päästöttömään energiatuotantoon tuo paineita arktisille alueille.
– Strategiset mineraalit, mitä tarvitsemme vihreässä siirtymässä, ovat arktisilla alueilla. Jos emme osta niitä Kiinasta tai Afrikan mantereelta, katse on käännettävä pohjoiseen, Vilén huomauttaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin juuri pohjoisessa. Mutta miten torjua ilmastonmuutosta, kun vain osa hidastavista toimista voidaan tehdä alueellisesti ja ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittaisiin globaalia yhteistyötä myös suurten saastuttajamaiden kuten Kiinan ja Intian kanssa. Tai miten turvataan alkuperäsikansojen oikeudet ja elämäntapa samaan aikaan, kun Kiina-riippuvuudesta irtirimpuilevan lännen katse kääntyy arktisiin luonnonvaroihin.
Lähettiläs nostaa useamman kerran esiin sanaparin sensitiivinen tasapaino, joka kansainvälisen yhteisön on löydettävä arktisilla alueilla toimiessaan.
– Luonnonvaroiltaan rikas Kanada on itse asiassa tässä hyvä referenssi. Siellä keskustelu alkuperäiskansojen oikeuksista ja asemasta on politiikan valtavirtaa. Kanadassa jokainen hallitus joutuu paikkaamaan yhä tätä haavaa ja jokainen puolue joutuu vuorollaan asiaa käsittelemään, Vilén huomauttaa.
Kanadasta mallia maahanmuuttopolitiikkaan
Kesäkuussa Kanadan väkiluku saavutti uuden merkkipaalun, kun maan asukasluku ylitti 40 miljoonan rajan. Väestönkasvusta huolimatta Kanada harmaantuu muiden länsimaiden tavoin. Vuoden 2016 väestönlaskennassa 65-vuotiaiden määrä Kanadassa ylitti ensimmäistä kertaa historiassa alle 14-vuotiaiden määrän.
Positiivinen väestönkehitys Kanadassa on ollut jo pitkään maahanmuuton varassa.
– Kanada on tunnettu aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta. Sen tavoite on houkutella maahan vuosittain jopa 500 000 uutta siirtolaista. Tämä on viranomaisten mukaan aivan minimimäärä sille, että Kanada pystyy vastamaan väestönrakenteen muutokseen tulevaisuudessa. Ja silti, suuresta siirtolaismäärästä huolimatta, Kanadassakin alkaa olla jo nyt pulaa työntekijöistä.
Kanada havittelee osaavaa ja kielitaitoista työväkeä maailmalta erityistä pisteytysmallia käyttäen. Jo useamman vuoden käytössä olleessa mallissa pisteitä saa muun muassa koulutuksesta, kielitaidosta ja valmiina odottavasta työpaikasta. Monimutkaisuudestaan huolimatta mallia pidetään maailman menestyksekkäimpänä nimenomaan osaajatarpeen tyydyttämiseksi.
Vilénin tietojen mukaan Kanadaa käytettiin yhtenä esimerkkinä onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, kun hallitusneuvotteluissa pohdittiin Suomen maahanmuuttolinjauksia.
– Tulemme lähetystössä perehtymään tähän järjestelmään – sen menestystarinoihin ja heikkouksiin – jotta voimme antaa hallitukselle kaiken sen tiedon mitä ne tarvitsevat.