Jos segregaatioon halutaan puuttua, se on tehtävä asuinalueita suunnitellessa, toteaa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Hän sanoo Ruotsiin verraten, että luettuaan uusinta tutkimustietoa huoli rakentamisen nykytilasta Suomessa on lisääntynyt.
– Etäällä keskustasta olevat isot, väestöltään yksipuoliset, vuokra-asuntovaltaiset alueet, joissa asuntokanta muun muassa Tukholmaan verrattuna heikompaa huolettavat, Vaattovaara kirjoittaa X-viestialustalla.
– Tarvitsemme määrällisten tavoitteiden lisäksi laadullisia ja vahvempaa seurantaa, myös kehittämisen vaikutuksista, jatkaa Vaattovaara, joka on jakanut kuvion siitä, että Tukholman lääniin valmistui 2015-2021 yhteensä 22 000 yksiötä, kun pääkaupunkiseudulle niitä rakennettiin 24 400. Uudisasuntojen keskikoko Helsingin seudulla on myös vuosi vuodelta pienentynyt.
Vaattovaaran mukaan paljosta kehittämisestä ja uudistamisesta huolimatta pienituloisuus on jatkanut keskittymistään niin vanhoille pienituloisuuden alueille kuin myös uusille.
Kesäkuussa Vaattovaara ja tilastoasiantuntija Pekka Vuori julkaisivat tutkimuksen pääkaupunkiseudun lähiöiden kehityksestä.
– Se, että Espoo ja Vantaa rakentavat etäälle keskustasta painottuen pieniin vuokra-asuntoihin, näyttää tässä tarkastelussa esitettyjen tulosten valossa huolestuttavalta, tutkimuksessa todettiin.
Yhdeksi esimerkiksi tutkimus nosti Espoon Suurpellon, jossa vain 13 prosenttia asutuista asunnoista on omistusasuntoja.
Uusille alueille, joille rakennetaan paljon pieniä asuntoja kerrostaloihin, valikoituu tutkimuksen mukaan vähemmän koulutettuja, pienempituloisia ja maahanmuuttajia selvästi enemmän kuin kaupunkien muille alueille.