Verkkouutiset

Helsingin asuntorakentaminen on monipuolisempaa kuin muissa tarkastelluissa kaupungeissa.

Viime vuosina on rakennettu paljon pieniä asuntoja – näkyy asuinalueiden tulotasossa

Joidenkin uusien alueiden asukasrakenteessa on jo nyt merkkejä segregaation uhasta.

Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on rakennettu viime vuosina ennätysmäärin asuntoja, joista valtaosa on pieniä vuokrayksiöitä ja -kaksioita. Asia ilmenee Mari Vaattovaaran ja Pekka Vuoren Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015-2021 -tutkimuksesta.

Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin 2000–2009. Rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa tapahtui myös merkittäviä muutoksia, jotka ovat olleet Helsingissä osin erilaisia kuin muualla pääkaupunkiseudulla.

Katsauksen tulokset osoittavat, että asuntotuotanto on muuttunut yksiö- ja kaksiovaltaiseksi. Yksiöiden ja kaksioiden yhteenlaskettu osuus oli Espoossa ja Helsingissä noin 57 prosenttia, Vantaalla lähes 70 ja Tampereella peräti 76 prosenttia.

Vuosina 2019–2021 valmistuneiden asuntojen keskikoko on romahtanut. Vantaalla valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 47 neliötä (86 neliötä vuosina 2000–2009), Espoossa 58 neliötä (91 m2) ja Helsingissä 57 neliötä (76 m2). Lisaksi yksiöiden ja kaksioiden keskipinta-ala pieneni huomattavasti.

Uusi asuntotuotanto on painottunut vahvasti pienasuntoihin, joista suurin osa on päätynyt vuokralle. Omistusasuminen on uusissa pienasunnoissa hyvin marginaalista.

Äärimmäisin esimerkki on Tampere, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330, eli neljä prosenttia oli omistusasuntoja ja 6 875 oli sijoitusvuokra-asuntoja. Koska myös vanhemmassa asuntokannassa omistusasuminen on vähentynyt, mittavasta tuotannosta huolimatta pienten omistusasuntojen määrä on jopa vähentynyt. Tutkimuksen mukaan siten voi päätellä esimerkiksi nuorten pääsyn omistusasuntoon vaikeutuneen.

Tarkasteltujen kaupunkien välillä on kuitenkin selviä eroja. Helsingin rakentaminen on edelleen monipuolista verrattuna muihin tutkimuksissa oleviin kaupunkeihin.

– Pääkaupunkiseudun kehityksessä on tapahtunut merkittävä käänne, sillä tällä hetkellä Helsinki rakentaa suurempia kerrostaloasuntoja kuin Espoo ja Vantaa, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Myös valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osuus tuotannosta on Helsingissä vertailukaupunkeja suurempi. Lisäksi uudet asuinalueet ovat Helsingissä väestörakenteeltaan muita seudulle rakennettuja uusia alueita tasapainoisempia.

Katsauksen tulokset nostavat esille tärkeitä havaintoja toteutuneen ja tavoitellun asuntotuotannon välisestä erosta sekä muutosten vaikutuksesta uusien asuinalueiden väestörakenteeseen.

– Tutkimuksessa esitellään muutamia pääkaupunkiseudun uusia alueita, joista monista on tullut etenkin Vantaalla ja Espoossa erittäin vuokra-asuntovaltaisia, ja perheasuntoja on rakennettu hyvin vähän. Asukasrakenteessa on jo nyt merkkejä segregaation uhasta, sanoo väestöasiantuntija Pekka Vuori.

Pienissä asunnoissa asuvat ovat usein pienituloisia, ja asukkaat vaihtuvat useammin.

Yksipuolisuudessa on olemassa riski, että alueen matala tulotaso vaikuttaa laajemminkin esimerkiksi alueen palvelutasoon, maineeseen ja tulevaan kehitykseen.

Tulotason muutos näkyy myös koko kaupungin tasolla siten, että Espoon ja erityisesti Vantaan asuntoväestön keski- ja mediaanitulo on pienentynyt suhteessa koko maan tulotasoon vuosina 2015–2021.

Niillä uusilla asuntoalueilla, joilla asuntokanta on hyvin pienasuntovaltainen, asukkaiden tulotaso jää usein ympäröivää aluetta matalammaksi. Tämä ei tutkijoiden mukaan näy Helsingin meren rantaan rakennetuilla uusilla alueilla.

Espoon useille uusille asuinalueille sen sijaan on tyypillistä, että tulotaso jää keskitasoa matalammaksi, vaikka pienituloisia ei ole niin suurta osuutta kuin aravuokravaltaisissa vanhoissa lähiöissä. Esimerkkinä tutkimus mainitsee Espoon Suurpellon sekä Perkkaan, jonne on rakennettu paljon uutta tuotantoa viime vuosina.

Mari Vaattovaara ja Pekka Vuori ovat julkaisseet vastaavan tutkimuksen myös vuonna 2002. Tuolloin Helsinki rakensi muita kaupunkeja yksipuolisempaa asuntokantaa, mutta muutti myöhemmin asuntopolitiikkaansa. Tulokset ovat nyt nähtävissä.

Tutkimusjulkaisu on osa Helsingin kaupungin kaupunginkanslian kaupunkitietopalveluiden julkaisusarjaa, jossa aiempi vastaava selvitys on myös julkaistu.

Uusimmat

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)