Kumpaa pelkäät enemmän inflaatiota vai taantumaa, ekonomisti Juha Tervala?
Kysymys on aiheellinen. Tervala on Helsingin yliopistolla kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija, joka analysoi raha- ja finanssipolitiikkaa.
Euroopan keskuspankki, EKP, on nosti ohjauskorkoaan jälleen torstaina 0,25 prosenttiyksiköllä. EKP:n koronnostot ovat olleet hyvin aggressiivisia kuluvan vuoden ajan, vaikka euroalueella näyttää olevan edessään taantuma.
– Kyse on oikeastaan siitä, kuinka isoksi inflaatio kasvaa. Olemme tilanteessa, jossa inflaatio on noussut nopeasti, mutta se on alkanut jo hidastua. Mielestäni ei ole tarpeellista aiheuttaa taantumaa sen tappamiseksi.
Korot hidastavat inflaatiota vuoden viiveellä. Korkopolitiikan vaikuttavuus inflaation hillitsemiseksi alkaa siis vasta näkyä, ja inflaatio on jo hidastumassa.
EKP:lla on mandaatti pitää euroalueen inflaatio kahdessa prosentissa. Kahden prosentin tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Pohjainflaatio, josta on riisuttu energian, ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat, oli euroalueella toukokuussa 5,3 prosenttia. Se oli hidastunut odotuksia enemmän.
Sen takia Tervala peräänkuuluttaa EKP:lta myös malttia. Hän muistuttaa, että EKP ei voi olettaa pystyvänsä vaikuttamaan inflaatioon kuukausitasolla, vaan senkin olisi katsottava tilannetta pidemmällä aikavälillä, joka on yleensä rahapolitiikalle tyypillistä.
– Nykytilanteessa korkoja nostetaan tarpeettoman paljon, kun nähdään inflaation hidastuvan odotuksia nopeammin. On olemassa riski, että korkoja nostetaan varmuuden vuoksi liikaa. Tämä sen takia, ettei kukaan voisi sanoa, että EKP ei ole tehnyt riittävästi inflaation hillitsemiseksi.
Euroopan keskuspankkia kritisoitiin siitä, että se reagoi euroalueen inflaatioon aluksi liian hitaasti. Tämän kritiikin Tervalakin allekirjoittaa. Mutta nyt näyttää siltä, että EKP reagoi tilanteeseen jälkijättöisesti liikaa, varmuuden vuoksi.
– Hidasliikkeisyys on aina ollut keskuspankkien väline. Hitaasti reagoiminen on perusteltua, koska silloin rahapolitiikasta ei tule liian nopealiikkeistä. Nyt nousee kuitenkin kysymys, että tuleeko rahapoliitikasta liian höntyilevää. Näyttää siltä, ettei EKP malta odottaa, että rahapolitiikka oikeasti vaikuttaisi talouteen.
Saksassa on jo vajottu taantumaan. Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes ja edellisen vuoden viimeinen neljännes ovat molemmat olleet miinusmerkkisiä. Kaksi peräkkäistä miinusmerkkistä neljännestä kertoo taantumasta.
Korkotoimien hidasta vaikutusta kuvaa se, että ne eivät ole syy Saksan taantumalle. Viime vuonna Saksan taloutta painoi alaspäin Venäjän aloittama hyökkäyssota ja energiamarkkinoiden epävarmuudet. Tänä vuonna saksalaiskuluttajien lompakoita on vaivannut inflaatio, joka on näkynyt vähentyneenä kulutuksena.
Siitä huolimatta, että koronnostot saattavat kärjistää taantumaa saksalaiset keskuspankkiirit Saksan Bundesbankin johtaja Joachim Nagel ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Isabel Schnabel ovat vaatineet koronnostojen jatkamista.
Sen sijaan Italiasta on kuulunut varoittelevia kannanottoja liiallisesta korkojen nostosta. Tämä siitä huolimatta, että Italiassa talouskasvu on ollut vahvaa suhteessa pohjoiseen Eurooppaan. Näyttääkin siltä, että EKP:n haukkojen näkemys voittaa, ja koronnostot jatkuvat syksyyn asti.
– EKP on haukkamaisella linjalla. Viestit, jotka ovat tulleet kertovat, että rahapolitiikka nostetaan tasolle, jossa se on riittävän supistavaa supistaakseen inflaation kahteen prosenttiin, Tervala sanoo.
– Jos inflaatioluvut tulevat kesän ja kevään aikana alas, niin herää kysymys, oliko korkoja tarpeellista nostaa. Korkoja ehtii aina nostaa myöhemminkin, jos inflaatio kiihtyy.