Suomen ulkomaankauppa vilkastui alkuvuodesta

Tullin tietojen mukaan Suomen tavaraviennin määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna.
Vuosaaren satamaa pidetään Suomen ulkomaankaupan tärkeimpänä kappaletavaran kulkuväylänä, LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Vuosaaren satamaa pidetään Suomen ulkomaankaupan tärkeimpänä kappaletavaran kulkuväylänä, LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen tavaraviennin määrä kasvoi 8,3 prosenttia ja vientihinnat nousivat 2,4 prosenttia vuoden takaisesta. Tullin selvityksen mukaan nousu tapahtui ennakkotietojen mukaan ja viennin arvo oli 9,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2022 maaliskuussa. Tammi-maaliskuussa yhteenlaskettu viennin arvo nousi 2,1 prosenttia, mutta tuonnin arvo laski 10,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomen tavaraviennin arvo oli maaliskuussa tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan 7,7 miljardia euroa.

Suomen vienti on noussut energiatuotteiden osalta 19 prosenttia. Paperin ja pahvin vienti nousi 22 prosenttia ja paperimassan vienti peräti 60 prosenttia. Puutavaran viennissä raportoitiin 14 prosenttia laskua. Energiatuotteiden tuonnin arvo laski 39 prosenttia maaliskuussa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnin arvo laski kymmenen prosenttia, mutta sähkökoneiden ja -laitteiden tuonnin arvo nousi kuusi prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden ja metallien tuonnin arvoon kirjattiin laskua.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Saksa ja Ruotsi ovat Suomen suurimmat tuonti- ja vientimaat. Viennin arvo on kuitenkin laskenut molempiin edellisvuoteen verrattuna. Saksan osalta tuontituotteiden volyymi on kuitenkin 1,6 prosenttia enemmän vuoden takaiseen. Toisaalta kolmanneksi suurimpaan vientimaahan Alankomaihin viennin arvo nousi 41,9 prosenttia. Myös vienti Kiinaan on noussut 18,3 prosenttia. EU:n sisäkaupan viennin volyymi nousi ulkokaupan viennin volyymiä enemmän.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kirjoittaa Twitter-tilillään, että viennin nousu on osin seurausta satamalakon päättymisestä. Kuoppamäen mukaan viennin lasku on kokonaisuudessaan hieman tasaantunut, mutta tulevaisuuden näkymät eivät ole viennin osalta kasvusuuntaiset.

– Viennin laskutrendi on hieman tasaantunut, mutta uusien tilauksien vaisu virta viittaa viennin heikkouteen lähitulevaisuudessa, Kuoppamäki kirjoittaa.

Iskut energialaitoksiin voivat tuntua maailmantaloudessa jopa vuosien ajan.
Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja jää eläkkeelle toukokuussa.
Mainos