Turussa on palanut 2000-luvulla ainakin 19 puutaloa, joissa on epäilty syttymissyyksi tuhopolttoa, selviää Turun Sanomien selvityksestä.
Palaneista puutaloista ei ole olemassa varsinaisia tilastoja, mutta Turun Sanomien arkistoista on löytynyt 19 uutista, joissa puutalon palosyytä on epäilty tahalliseksi. Näistä neljässä talo on ollut suojeltu.
Viimeisin suojeltu puutalo paloi Turussa torstaina, kun 1830-luvulla rakennettu Linnakadulla sijaitseva puutalo tuhoutui tulipalossa. Aiemmin suojeltuja puutaloja on tuhoutunut tulipaloissa vuonna 2011 Puutarhakadulla, vuonna 2007 Koulukadulla ja vuonna 2005 Kupittaankadulla. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa talo kunnostettiin palon jälkeen, mutta Puutarhakadun rakennus purettiin.
Tilastojen mukaan tuhopolttoon on syyllistynyt kirjava joukko ihmisiä, niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Yhteinen tekijä näyttäisi olevan pyromania eli erityinen himo tulipaloihin ja niiden sytyttelyyn. Autiotalojen tulipaloihin syyllistyvät taas usein laitapuolen kulkijat, jotka käyttävät hylättyjä rakennuksia yömajoinaan.
Turun museokeskuksen tutkijan Sanna Kupilan puutalojen tulipaloja koskevista tilastoista voisi olla hyötyä, mutta niitä ei ole ymmärretty alkaa keräämään.
– Olisi pitänyt alkaa joskus tällaista tilastoa kerätä, mutta ilmeisesti ei ole tullut kenellekään mieleen, että tällaiselle tilastonpidolle voisi tulla tarvetta, Kupila harmittelee.
Samaa mieltä on myös vuoteen 2020 asti Museovirastoa johtanut Juhani Kostet.
– Tulipaloissa tuhoutuneita suojelukohteita olisi pitänyt alkaa jossain vaiheessa tilastoida Suomessa, Kostet toteaa.
Kostet ottaa kantaa myös sitkeään kaupunkilegendaan kiinteistönomistajista, jotka sytyttävät tahallaan suojeltuja puurakennuksia tuleen päästäkseen niistä eroon ja voidakseen rakentaa tilalle uudisrakennuksia. Tämä ovat Kostetin mukaan myytti, jolla ei ole totuuspohjaa.
Turusta ei Kostetin arvion mukaan löydy tiettävästi yhtäkään tapausta, jossa kiinteistönomistaja olisi todistetusti tuhonnut oman suojellun rakennuksensa.
– Tutkijoiden parissa suojelukohteiden tilattujen tuhopolttojen uskottiin olevan todellinen ilmiö. Kuten sanottua, mitään todisteita ei kuitenkaan ollut. Ja niin kauan kun ei ole todisteita, tarinat ovat legendaa, Kostet kertoo.
Kostetin mukaan epäilyttävissä olosuhteissa tuhoutuneet suojellut puutalot eivät ole vain turkulainen ilmiö. Vastaavia tulipaloja on syttynyt myös tämän vanhassa kotikaupungissa Oulussa. Sielläkään yksikään tuhopoltto ei tosin ole johtanut syytteeseen.
– En muista, että tällaista tapausta olisi tiedossa koko maassa. Tuhopoltot ovat niin vaikeasti todistettavissa, Kostet kommentoi.
Yksi syy siihen, että tuhopoltosta ei juuri tuomita on se, että selvittämättömien palojen tutkiminen kuluttaa runsaasti resursseja. Tuhopolton todisteiden etsiminen ja löytäminen palaneista raunioista on valtava urakka, johon poliisi ei herkästi ryhdy.