Vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksessa Naton jäsenmaiden päämiehet julistivat juhlallisesti, että Ukrainasta ja Georgiasta tulee puolustusliiton jäseniä. Konkreettista aikataulua tai etenemissuunnitelmaa he eivät kuitenkaan esittäneet. Vaikka lupaus on toistettu sen jälkeen monta kertaa, se on Naton entisen apulaispääsihteerin Patrick Turnerin mielestä osoittautunut totaalisen ontoksi.
– Asian välttelystä on maksettu kova hinta, joka on Ukrainan kannalta mittaamaton. Se on aiheuttanut pysyvää vahinkoa Euroopan turvallisuudelle yleisemminkin, brittiläinen Turner sanoo Center for European Policy Analysis –ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Kaksinaamaisuuden on nyt loputtava – sekä meidän että Ukrainan tähden. Ei riitä, että vain kohautamme olkapäitämme ja sanomme, että asia on poliittisesti liian vaikea – varsinkin Washingtonissa ja Berliinissä – tai että riskejä on liian vaikea arvioida. Olemme tehneet niin jo aivan liian kauan, eikä se ole toiminut. Mitä me vielä odotamme?
Vladimir Putinin aloittaman hyökkäyssodan lopputuloksesta riippumatta Ukrainan Nato-jäsenyys on hänen mukaansa ainoa tapa estää Venäjän uusi hyökkäys.
– Aselepo tai rauhansopimus ilman todellisia turvallisuustakuita Ukrainalle olisi kutsu myöhempään aggressioon, eikä Ukraina pystyisi keskittymään jälleenrakentamiseen, hän toteaa.
Patrick Turner toimi Naton apulaispääsihteerinä 2015–2022. Ennen sitä hän työskenteli lähes 40 vuotta Britannian puolustus- ja turvallisuushallinnon eri tehtävissä.
Suomella ja Ruotsilla hyvä syy
Jos Ukrainalle tyydyttäisiin jatkossakin antamaan aseapua, jotta se voi puolustaa itse itseään, oltaisiin Turnerin mukaan pitkälti samassa tilanteessa kuin nytkin. Maan olisi elettävä alituisen hyökkäysuhan alla ja taisteltava yksin, jos Venäjä jälleen iskisi.
Yksittäisten maiden Ukrainalle antamilla turvatakuilla olisi hänen mielestään todellista merkitystä vain siinä tapauksessa, että siihen sisältyisi Yhdysvaltojen raudanluja sitoumus. Silloin kyse olisi oikeastaan Nato-jäsenyydestä toisella nimellä.
– On hyvä syy siihen, että Suomi ja Ruotsi, joihin ei kohdistunut välitöntä Venäjän hyökkäyksen uhkaa, katsoivat Naton täysjäsenyyden olevan ainoa tyydyttävä vaihtoehto, hän sanoo.
Ukrainan Nato-jäsenyyspäätöksen lykkääminen siihen saakka, kunnes Ukraina ja Venäjä ovat solmineet rauhan, olisi Turnerin mielestä vaarallista, sillä se vain kannustaisi Kremliä jatkamaan ”sotilaallista erikoisoperaatiotaan” ainakin jollain tasolla loputtomiin.
Ei veto-oikeutta Kremlille
Argumentit, joiden mukaan Ukrainan jäsenyys ei ole vielä ajankohtainen, koska maa tarvitsee aikaa täyttääkseen kaikki puolustusliiton jäsenyyskriteerit, ovat Turnerin mielestä tässä tilanteessa kestämättömiä.
– Ilman Ukrainalle lähitulevaisuudessa annettavia todellisia turvatakuita nämä vaihtoehdot jättäisivät maan sille katastrofaaliselle harmaalle vyöhykkeelle, jolla se on vuodesta 2008 ollut ja josta meneillään oleva täysimittainen konflikti on saanut alkunsa, hän sanoo.
– Ei ole olemassa mitään kuviteltavissa olevia olosuhteita, joissa Venäjä hyväksyisi Ukrainan Nato-jäsenyyden sisältävän sopimuksen. Odotimmepa kuinka kauan tahansa, emme koskaan saa Venäjää, joka olisi valmis hyväksymään Ukrainan jäsenyyden.
Turner muistuttaa Naton aina korostaneen, että uusien jäsenten kutsumisesta päättävät liittokunnan jäsenvaltiot, eikä millään muulla maalla ole siihen veto-oikeutta.
– Nyt 31 jäsenen on osoitettava tarkoittavansa sitä, mitä ne sanovat, hän toteaa.
Jos Venäjälle sallitaan tosiasiallinen veto-oikeus Ukrainan jäsenyyteen, Kreml voisi hänen mukaansa käytännössä sanella maailman voimakkaimman sotilaallisen liittouman päätöksiä. Naton on hänen mielestään uskallettava tehdä päätöksiä myös Putinin harjoittamasta ydinaseuhittelusta huolimatta.
– Nato ei voi antaa periksi ydinasekiristykselle. Se merkitsisi loppua Euroopan todelliselle turvallisuudelle ja myös Naton loppua. — Ei ole järkevää antaa Venäjän pitää Ukrainaa ja länttä loputtomasti panttivankeinaan.