Forecan meteorologi Joanna Rinne kertoo blogissaan, miksi ukkosia nähdään ainoastaan lämpiminä vuodenaikoina. Suomen ukkoskausi kestää toukokuusta syyskuuhun.
Ukkosen syntyminen edellyttää riittävän määrän kosteutta sekä voiman, joka nostaa kosteaa ilmaa ylöspäin. Käytännössä se tarkoittaa aurinkoa tai jotain muuta sääolosuhdetta, joka lämmittää maata ja nostaa ilman sen yläpuolella ylöspäin.
– Aurinkoisena kesäpäivänä nosteena toimii auringon lämmitys. Aurinko lämmittää maata, jolloin myös ilma maan yläpuolella lämpiää, ja lämmin ilma alkaa nousta ylös. Jos auringon lämmitystä ja kosteutta riittää, nousevan ilman patsas kipuaa troposfäärin yläreunalle eli tropopaussiin asti.
Nousevan ilman kosteus tiivistyy jäähtyessään pilveksi. Kun lämmin ilma virtaa alhaalta päin pilven sisään ja sen yläosassa viilentynyt ilma takaisin alas, se luo sähkövarausta joka purkautuu salamaniskuina. Salamoidakseen pilven yläreunan on Suomessa oltava maan pinnasta noin kymmenen kilometrien korkeudessa.
Suomen talvikauden salamatilanteet ovat harvinaisia, ja ne muodostuvat yleensä maan lounaisosassa. Niihin on syynä sulan meren lämpö ja kosteus, jotka muodostavat pilviä.
Vastaavia olosuhteita ei yleensä talvisin näe muualla Suomessa.
– Talvella kosteutta on ilmassa harvoin riittävästi ukkospilven kaltaisen pilven muodostumiseen. Vaikka suhteellinen ilmankosteus olisi lähellä sataa prosenttia, kosteutta on ilmassa silti kesään verrattuna vähän, sillä talvisin suhteellinen ilmankosteus nousee tappiin huomattavasti pienemmällä vesimäärällä kuin kesällä, Rinne kirjoittaa.
Tulevan ukkoskauden voimakkuudesta ei ole vielä tietoa, kirjoittaa Rinne.
– Ukkosten kannalta ihanteellinen Suomen kesä olisi sellainen, jolla olisi riittävästi kosteankuumia hellejaksoja, mutta ajoittain myös kylmän säärintaman tilanteita, joiden yhteydessä kuuma hellejakso väliaikaisesti päättyy. Kylmät rintamat ovat usein otollisimpia ukkostilanteita.