Kiinan ja Venäjän johtajat Xi Jinping ja Vladimir Putin puhuivat maaliskuussa Moskovassa meneillään olevista muutoksista, joita he luonnehtivat suurimmiksi sataan vuoteen. Tämä kuvastaa Carnegie-ajatushautomon Venäjä ja Euraasia -keskusta johtavan Aleksander Gabujevin mukaan hyvin sitä kunnianhimon tasoa, jolla he pyrkivät maidensa suhteita kehittämään.
– Xin viime kuussa tekemä vierailu oli ennen kaikkea julkinen tuenilmaus vaikeuksissa olevalle Venäjän johtajalle, Gabujev sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
– Todella merkittävää kehitystä tapahtui kuitenkin suljettujen ovien takana käydyissä kahdenvälisissä keskusteluissa, joissa Xi ja Putin tekivät useita tärkeitä päätöksiä kiinalais-venäläisen puolustusyhteistyön tulevaisuudesta ja ilmeisesti pääsivät yhteisymmärrykseen asekaupoista, jotka he saattavat julkistaa tai jättää julkistamatta, hän toteaa.
Ukrainan sota ja sen johdosta asetetut talouspakotteet ovat hänen mukaansa vähentäneet Kremlin vaihtoehtoja ja nostavat Venäjän taloudellisen ja teknologisen riippuvuuden Kiinasta ennennäkemättömälle tasolle. Asetelma antaa Kiinalle yhä enemmän vaikutusvaltaa suhteessa Venäjään, mutta samalla Xi myös kokee tarvitsevansa Putinin kaltaista liittolaista valmistellessaan maataan syvenevään vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen kanssa.
Paljastava nimilista
Xin Moskovan-vierailun päätteeksi Kreml julkisti listan neljästätoista Kiinan ja Venäjän allekirjoittamasta asiakirjasta, jotka vaikuttavat lähinnä ministeriöiden välisiltä rutiininomaisilta muistioilta.
– Lähempi tarkastelu antaa kuitenkin hyvin toisenlaisen kuvan, jota Pekingillä ja Moskovalla on syynsä salata ulkomaailmalta, Gabujev sanoo.
Tavanomaisesta käytännöstään poiketen Kreml ei hänen mukaansa julkaissut luetteloa neuvotteluihin osallistuneista virkamiehistä ja yritysjohtajista. Heidän nimensä kuitenkin selviävät käymällä läpi huippukokouksen kuvamateriaalia ja tutustumalla Putinin ulkopoliittisen avustajan Juri Ušakovin Kremlin lehdistölle antamiin kommentteihin.
– Tarkempi selvittely paljastaa, että yli puolet ensimmäiselle viralliselle keskustelukierrokselle Xin kanssa osallistuneesta Putinin tiimistä oli virkamiehiä, jotka ovat suoraan mukana Venäjän ase- ja avaruusohjelmissa, Gabujev toteaa.
Joukossa olivat muun muassa yhä aggressiivisemmin esiintyvä ex-presidentti Dmitri Medvedev, puolustusministeri Sergei Šoigu, sotilaallis-teknisen yhteistyön virastoa johtava Dmitri Šugajev ja Venäjän aseteollisuudesta varapuolustusministerinä ja varapääministerinä vuosikymmenen ajan vastannut Juri Borisov. Nimilista viittaa Gabujevin mukaan siihen, että neuvotteluissa oli kyse ennen kaikkea sotilasyhteistyön syventämisestä Kiinan kanssa.
Salailu on tapa
Vaikka Venäjä ja Kiina eivät julkistaneet Xin vierailun yhteydessä uusia sotilasyhteistyötä koskevia sopimuksia, on Gabujevin mielestä ilmeistä, että sellaisia tosiasiallisesti solmittiin.
– Aiempien Xi-Putin-huippukokousten jälkeen he ovat yksityisesti allekirjoittaneet asekauppoihin liittyviä asiakirjoja ja tiedottaneet asiasta vasta myöhemmin, hän muistuttaa.
Esimerkiksi syyskuussa 2014, jolloin Venäjä oli jo toteuttanut Krimin laittoman liittämisen, Venäjä myi Kiinalle kehittyneimmän S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmänsä Kiinalle, mutta kauppa paljastui vasta kahdeksan kuukautta myöhemmin Venäjän tärkeimmän asevalmistajan Rosoboronexportin toimitusjohtajan haastattelussa.
Gabujev korostaa Venäjän olevan nyt yhä selvemmin Kiinan junioripartneri, mutta saattaa tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen suhteen epäsymmetrisyydestä huolimatta.