Alkuvuoden aikana yrityksiä on hakeutunut konkurssiin eniten viiteentoista vuoteen. Konkurssin on asetettu lähes 700 yritystä. Konkurssien määrä on kasvanut viime vuodesta on jopa 30 prosenttia. Asiasta kertoo Turun Sanomat.
Suurin konkurssiuhka on pienillä ja melko tuoreilla yrityksillä. Asiakastiedon tuoteomistajan Jaakko Norsin mukaan rakennusala on kuitenkin kokenut suurimman kolahduksen. Norsin mukaan kolmessa kuukaudessa on kaatunut yli 150 rakennusalan yritystä.
– Nyt kaatuu isojakin yrityksiä. Totta kai pienissä yrityksissä on aina suurempi riski, mutta on aina huolestuttavaa nähdä isojenkin yritysten menevän nurin, Nors kertoo.
Rakennusalan konkurssit johtuvat pitkälti suhdanteista. Inflaation vuoksi rakennustarvikkeiden ja kuljetusten kustannukset ovat nousseet. Työmaiden aloituksia on jouduttu viivästyttämään. Tämä johtaa Norsin mukaan tilanteeseen, jossa henkilökuntaa, kalustoa ja kiinteitä kustannuksia on enemmän kuin yritykseen tulevaa rahaa. Tilanne on siis helposti kestämätön.
– Yritysten kassa kesti korona-ajan vielä jotenkin, mutta yllättävien iskujen, sodan ja energiakriisin, aikana kassavarat kulutettiin loppuun. Nyt heikoimmat karsiutuvat, Nors kuvailee tilannetta.
– Rakennusala, ravintola- ja majoitusala, ja kaupan ala ovat kaikkein riskisimpiä. Rakennusala alkoi ennen koronaa tervehtyä, mutta nyt kassat ovat valitettavasti huvenneet ja isojakin konkursseja on tullut, hän jatkaa.
Konkurssiaalto vaikuttaa siis kaikkiin toimialoihin. Suomen yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen korostaa, että taantuman aikana tulisi panostaa työmarkkinoiden joustavuuteen, sekä yrittäjyyden kannustimien ja yrityksen toimintaedellytysten parannuksiin.
– Konkurssin tehnytkin pystyy aloittamaan uudelleen, ja jatkamaan yritystoimintaansa. Lainsäädännöllä sitä ei saisi vaikeuttaa. Konkurssi on voinut estää esimerkiksi anniskeluluvan saamisen myöhemmin. Eihän konkurssi ole mikään rikos. Pahimmillaan ahkeria, innovatiivisia ihmisiä jää tällaisen takia ulkopuolelle, Salminen kertoo.