Julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävät veronkorotukset ja menoleikkaukset on syytä pyrkiä ajoittamaan niin, että ne tukevat vakaata talouskehitystä, toteaa Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Arviointineuvoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen toteaa tiedotteessa, että tällaiset sopeutustoimet pienentävät kokonaiskysyntää.
– Tämä on ongelma erityisesti syvässä taantumassa. Tällaisissa olosuhteissa kokonaistuotantoa rajoittaa pikemminkin kysynnän puute, kuin työvoiman ja muiden tuotannollisten resurssien saatavuus. Huonosti ajoitetut sopeutustoimet voivat pahimmillaan pienentää tuotantoa ja työllisyyttä merkittävästi.
Määttäsen mukaan suhteellisen heikoista talouskasvunäkymistä huolimatta Suomen nykyinen suhdannetilanne ei kuitenkaan neuvoston mukaan perustele sopeutustoimien lykkäämistä.
– Nykyinen suhdannetilanne ei nähdäksemme puolla sopeutustoimien lykkäämistä, sillä talouden ongelmana ei näytä olevan ainakaan liian heikko kokonaiskysyntä. Tähän viittaa sekä lähihistoriaan nähden korkea työllisyysaste että inflaation kiihtyminen, toteaa Määttänen.
Neuvosto muistuttaa myös, että sopeutustoimien mahdolliset kielteiset vaikutukset kokonaiskysynnän kautta tuotantoon ja veropohjiin eivät tee pysyvistä sopeutustoimista hyödyttömiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.
– Sopeutustoimien vaikutus tuotantoon kokonaiskysynnän heikkenemisen kautta yleensä häviää ajan myötä. Suomessa esimerkiksi viennin kasvu ja tuonnin korvaaminen osin kotimaisella tuotannolla auttavat sopeutumaan kotimaisen kysynnän supistumiseen ilman kokonaistuotannon pitkäaikaista supistumista. Hallituskauden alussa tehtävien sopeutustoimien vaikutus esimerkiksi julkisen velan BKT-suhteeseen saattaa kuitenkin näkyä täysimääräisesti vasta hallituskauden jälkeen, Määttänen arvioi.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on koottu yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella. Arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Niku Määttänen. Muut jäsenet ovat professori Hilde Bjørnland, työelämäprofessori Seija Ilmakunnas, professori Liisa Häikiö ja professori Tuukka Saarimaa.